Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vuorineuvos Tauno Matomäki kätilöi suurteoksen unohdetusta kuvanveistäjästä: "Viime aikoina on ollut niin paljon huonoja kirjoja, että alkoi olla hyvän aika"

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin (1879–1949) työt ovat monelle suomalaiselle tuttuja, vaikka nimi ei välttämättä sanoisikaan mitään. Helsingin Kaisaniemessä komeileva varsaa ja sen emoa kuvaava Äidinrakkaus-veistos on monen helsinkiläisen suosikki. Porin raatihuoneen edustalla majaansa pitää puolestaan Porin karhu, joka lienee porilaisten lisäksi tuttu kaikille Pori Jazzinkävijöille. Emil Cedercreutzin Säätiö päätti koota tuntemattomaksi jääneen taiteilijan elämän ja teot yksien kansien väliin. Juuri ilmestyneen Emil Cedercreutz (1879–1949) -teoksen kustantajaksi lähti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ”Hän oli erikoinen herra. Aatelismies, joka teki omin nokkinensa, mitä huvitti”, sanoo kirjaprojektin isä, vuorineuvos Tauno Matomäki . Kirjan on kirjoittanut Jyväskylän yliopiston taidehistorian professori Annika Waenerberg , joka suhtautui hankkeeseen tieteellisellä perinpohjaisuudella. Kirjaprojektiin vierähti kuusi vuotta, ja lähdeluettelo on 35-sivuinen. Painoakin kirjalla on 2,5 kiloa. Teoksen runsaasta kuvamateriaalista vastaa Granadan yliopiston piirustuksen laitoksen professori Manuel Vélez Cea , joka ällistyi projektin aikana Cedercreutzin tuotannon laajuudesta ja tasosta. ”Ceder­creutz oli erikoinen äijä, ja hän teki älyttömästi töitä.” Tauno Matomäki, vuorineuvos ”Hän ajattelee, että Cedercreutz on suomalaisten kätkemä aarre”, Matomäki toteaa ja arvelee, että kuvanveistäjä jäi aikakautensa muiden tekijöiden varjoon. ”Suomen itsenäisyyttä ­edeltävänä aikana joka alalle piti löytää oma suurmiehensä. Aatelismies, jonka nimessä on kaksi C:tä – ei sellainen sopinut siihen tarinaan.” Matomäki on ollut mukana Emil Cedercreutzin Säätiön ­hallituksessa jo vuosia, pitkään myös puheenjohtajana. Taiteilija kiinnostaa, koska sekä Matomäki että Cedercreutz ovat Satakunnan miehiä. Kirjaprojekti on erityisen lähellä Matomäen sydäntä. ”Kirja on minulle enemmän kuin kasa paperia, vaikka olenhan minä paperiakin paljon tehnyt”, Rauma-­Repolan paperitehtailla uransa tehnyt Matomäki vitsailee. Kirjaprojekti toi paljon lisää tietoa Cedercreutzista, ja etenkin taiteilijan kansainvälisyys yllätti. ”Hän oli paljon Pariisissa, Brysselissä ja Roomassa kuuluisissa porukoissa. Hän oli näyttelyissäkin paljon esillä, etenkin Pariisissa. Ceder­creutz oli erikoinen äijä, ja hän teki älyttömästi töitä. Hän ansaitsee tulla tunnetuksi”, Matomäki toteaa. Säätiössä ollaan tyytyväisiä lopputulokseen. ”Suomessa on vähän niin, että pitää tehdä 20 huonoa kirjaa, kunnes tulee yksi hyvä. Viime aikoina on ollut niin paljon huonoja kirjoja, että alkoi olla hyvän aika”, ­Matomäki sanailee.