Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Kielivapaus saatava Suomeen Ruotsin tapaan – pakkoruotsi kuormittaa valmiiksi uupuneita lukiolaisia entisestään

Nuorten syrjäytyminen on yhteiskuntamme pahin ongelma. Uudella, Antti Rinteen luotsaamalla hallituksella on ratkaisu ongelmaan. Vai onko sittenkään? Hallitus aikoo nostaa oppivelvollisuuden 18 vuoteen asti. Tämä on positiivinen asia, koska tällä tavalla estetään monen nuoren koulutusasteen keskeyttäminen ensimmäiseen asteeseen eli ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Tästä alkaakin ristiriitainen osuus. Vuonna 2005 poistuneesta pakollisesta ruotsin kielen suorittamisesta ylioppilaskirjoituksissa tehdään jälleen pakollista. Tämä taas muodostaa tietynlaisen loukun nuorten valmistumiselle, joka saattaa syrjäyttää ison määrän nuoria, etenkin poikia. Monelle lukiolaiselle jo pakollisen virkamiesruotsin läpäiseminen tuottaa vaikeuksia. Useassa tapauksessa tutkinnon suorittaminen viivästyy pakotetusta ruotsin kielestä johtuen. Viime vuoden maaliskuussa Yle uutisoi, kuinka lukiolaisten into ruotsin kielen kirjoittamiseen on romahtanut. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan ruotsin kielen kirjoittavien määrä on lähes puolittunut kymmenessä vuodessa. Useat ruotsin kielen lehtorit ovat ilmaisseet huolensa siitä, kuinka nuorilla ruotsin kielen yleinen taitotaso on heikentynyt. Samaan hengenvetoon jotkut ovat toivoneet ruotsin kirjoittamisen pakollisuutta. Lähes kaikki argumentit edellä mainitun puolesta ovat kuitenkin helposti todistettavissa virheellisiksi. Ruotsin kielen kirjoittaminen ei kansainvälistä suomalaisia nuoria yhtään sen enempää, kuin esimerkiksi historian kirjoittaminen. Kielellinen monimuotoisuus kasvaa niin, että kaikki lukevat vähän eri kieliä, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa vallitsee kielivapaus. Suomessa kaikki lukevat pakotetusti samoja kieliä. Tämä on suurin syy suomalaisten heikkoon taitotasoon Euroopan valtakielissä. Myös Suomessa pitäisi vallita kielivapaus, jotta kaikki saisivat itse päättää, minkä vieraan kielen suorittaa ylioppilaskirjoituksissa. On selvää, että nuorilla on rajallinen aika ja motivaatio kielten opiskelun suhteen. Monet nuoret kokevat ruotsin kielen opiskelun turhana, koska he eivät näe sen osaamista tulevaisuuden kannalta tarpeellisena. Ne nuoret, jotka vähänkin epäilevät siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa, kirjoittavat sen varmasti vapaaehtoisestikin. Ruotsin kielen pakollinen kirjoittaminen kuormittaa entisestään lukiolaisia ja voi johtaa ahdistuneisuuteen, masennukseen sekä pahimmillaan syrjäytymiseen. Seuraavat neljä vuotta tulee olemaan tuskallista aikaa, varsinkin nuorille. Arttu Lindqvist Kirjoittaja on porilainen syksyllä lukionsa aloittava nuori.