Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Somekuvista paljastui mysteerihaukka, joka aloitti melkoisen mylläkän Sastamalassa – asiantuntijoillakin meni sormi suuhun

Lintuharrastaja Esko Antila kuvasi syyskuun alussa suohaukkoja eräällä näiden suosimalla peltoaukealla Sastamalassa. – Arosuohaukkaa olin etsimässä ja kyseistä lintua ensin epäilin, kun se poikkesi kuitenkin sinisuohaukasta jonkin verran. Arosuohaukkaa kun en ole ennen saanut kuvattua, mutta sain siitäkin sitten kuitenkin kuvan. Samalla paikalla on nähty tänä syksynä liki kymmenkunta eri haukkalajia. Nuoresta koirashaukasta hän latasi kuvia Facebookiin petolinturyhmään. Siivekäs muistutti kovasti suomalaista sinisuohaukkaa ( Circus cyaneus ), mutta jotain outoa siinä oli. – Se oli ensimmäinen syyskuuta kuvattu siellä Sastamalassa. Ilmeisesti arosuohaukkaa siellä oltiin katsomassa, kun niitäkin siellä pyörii. Arosuohaukka on edelleen harvinainen, joten niitä kuvataan tajuttomasti. Siksi on vain ajan kysymys, koska tuollainen löytyy, kuvailee Bongariliiton puheenjohtaja Petteri Mäkelä . Lintuharrastajat katselivat kuvia, kunnes heräsi ajatus mahdollisesta amerikansinisuohaukasta ( Circus hudsonius ). Kyseessä on käytännössä pohjoisamerikkalainen, omaa evolutiivista kehityskulkuaan kulkenut vastine suomalaiselle sinisuohaukalle, mutta maassamme sitä ei ole koskaan tavattu. Petolintujen määrittäminen ei ole ihan helppoa. – Sama kaveri kuvasi viime vuonna falcon (jalohaukan), jonka muut määrittivät välimerenhaukaksi, mutta se olikin lopulta muuttohaukka, Mäkelä sanoo. Bongarit innostuivat Amerikansinisuohaukkoja lentää kuitenkin säännöllisesti Atlantin yli Eurooppaan. Varmistettuja, hyväksyttyjä havaintoja on vain kourallinen, Mäkelän tietojen mukaan kymmenkunta. Pääsääntöisesti hyväksyttyjä tapauksia on Azoreilta ja Brittein saarilta, useimmiten nuoria lintuja. – Vastamäen Jani huomasi Facebookista lähinnä alapuolen punertavat kuviot. Kuvat lähetettiin (Suomen parhaalle petolintuasiantuntijalle) Dick Forsmanille , joka sanoi aluksi, että hänen mielestään se ei ole missään nimessä sinisuohaukka. Hän ei osannut ottaa kantaa, onko se amerikkalaisen tai sinisuohaukan risteymä. Epäilys Suomelle uudesta lintulajista sai kymmenet bongarit matkaamaan Sastamalaan ja lintu nähtiinkin hyvin vielä perjantaina. Sen jälkeen lintuharrastajat pohtivat kiivaasti, mikä laji on kyseessä, vai onko kyseessä mahdollisesti risteymä. Suohaukat kun risteävät keskenään säännöllisesti. Saksasta tunnetaan jopa ruskosuohaukan ja arosuohaukan sekapesintä, vaikka ne ovat kosolti erilaisia lajeja. Mäkelän mukaan yksi teoria on, että amerikansinisuohaukka olisi jäänyt Pohjolaan ja risteytynyt täkäläisen sinisuohaukan kanssa. Ongelma on se, että tällaista tapausta ei ole koskaan aiemmin todettu. – Risteymää ei tunneta, joten ei tiedetä, miltä se näyttää. Toki se on todennäköistä, että semmoisia on olemassa. Vaikea tapaus Lintujen määrittämisessä Sastamalan suohaukka on vaikein tapaus kotimaassa hetkeen. Se on kuitenkin melko selvää, että kyseessä on toisen kalenterivuoden koiras, siis nuori lintu. – Vertailuaineistoa on vaikea löytää, kun toisen vuoden sinisuohaukoistakin kuvia on vähän. Mäkelä kertoi lauantaina, että kuvat Sastamalan outolinnusta lähtevät kuvat seuraavaksi Amerikkaan, josta yritetään löytää asiantuntemusta. Lopullisen linjauksen asiasta tekee aikanaan Suomen rariteettikomitea, jos lintu sen käsittelyyn menee. Jos havainto hyväksyttäisiin, olisi amerikansinisuohaukka Suomen 480. lintulaji. Edellinen uusi laji Suomelle oli toukokuussa nähty pikkupajusirkku. Nykyisin Suomesta löytyy joku uusi lintulaji melkein joka vuosi, mutta ei aina. Lintujen löytymistä on auttanut kuvauskaluston kehittyminen ja harrastajamäärän kasvu, sekä tietotaidon kehittyminen. Linnun löytäjä Esko Antila odottaa lopputulosta mielenkiinnolla. – Tuntuu mielenkiintoiselta ja jännittävältä, kun ajatellaan, etten ole lajin olemassaolostakaan kuullut ennen. Suomenkielisiltä nettisivuiltakaan ei löydy mitään tietoa kyseisestä haukasta. Olisihan se hienoa saada tuollainen harvinaisuus Sastamalan pinnaksi, ja tulisihan siitä Suomen linnustoon yksi uusi laji. ”Vain sinisuohaukka” Tilanne suohaukan määrityksen suhteen eli pitkin viikonloppua. Lopulta määrittäjä-ässä Forsman päätyi tulokseen, että lintu on kotoinen sinisuohaukka, joskin poikkeava yksilö. – Sastamalan suohaukka on herättänyt paljon huomiota, eikä syyttä, onhan se poikkeavan näköinen. Linnusta on viime päivinä onneksi kertynyt runsaasti hyvätasoisia kuvia, joten määrittäminen on nyt mahdollista. Ensimmäisissä julkaistuissa kuvissa ei kaikkia tuntomerkkejä pystynyt luotettavasti arvioimaan, nyt tilanne on korjaantunut. – Vaikka linnussa on amerikkalaiseen hudsoniukseen viittaavia piirteitä, on se kuitenkin ”vain” poikkeavan näköinen sinisuohaukka. Hudsoniukseen verrattuna linnussa on runsaasti ristiriitaa, mutta keskiverto sinisuohaukasta poikkeavaa on vain vatsapuolen sekä siipien runsas kuviointi. Linnun ikä (2 kv eli 2 kalenterivuotta) helpottaa määrittämistä, Forsman totesi. – Saman ikäisellä hudsoniuksella on päältä ruskeampi, sekä päältä selkeästi poikkijuovainen pyrstö. Vatsapuoli on punapilkkuinen, pää on ruskeankirjava nuoren linnun tavoin ja siiven yläpinta on kirjava niin sulissa kuin peitinhöyhenissä. Se olisi siis hyvin erinäköinen kuin Sastamalan lintu. – Lisäksi hudsoniuksella on selvästi vähemmän mustaa siiven kärjessä kuin sinisuolla, ja siiven takareuna on alta leveästi musta (ei harmaa) kyynärsiivellä, mutta kapenee ja vaalenee selvästi käsisiiven takareunassa. Kaikissa puvuissa hudsonius myös säilyttää pyrstössä selvän tumman kärkijuovan, joka sisulta puuttuu. Nuorilla sinisuokoirailla näkyy aina silloin tällöin hienoa harmaata kirjailua vatsapuolella ja siipien alla, mutta näin räikeätä tapausta en ole ennen nähnyt.