Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Opiskeluhuolto on koulujen, ei maakunnan toimintaa

Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalveluista oli lausuntokierroksella. Monissa kunnissa lakiesitystä käsiteltiin kuntaorganisaatiossa laajasti. Porin kanta nojasi vain perusturvalautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lakiesityksessä opiskeluhuolto siirretään maakunnan vastuulle. Porissa ei ole kuultu opiskeluhuollon eikä opetuksen henkilöstöä. Haluamme nostaa esiin huolemme porilaisten lasten ja nuorten opiskeluhuoltopalveluiden tulevaisuudesta. Nykyinen opiskeluhuoltolaki painottaa yhteisöllistä työtä yksilötyön sijasta. Siksi opiskeluhuoltoa on vuosien ajan kehitetty lähemmäksi koulua. Uusi lakiesitys etäännyttää palvelut uudelleen. Lakiesityksen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden laaja uudistaminen. Lakiluonnoksessa jokainen psykologeja koskeva maininta liittyy opiskeluhuollon psykologeihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee nytkin suuri joukko psykologeja, mutta heidän työnsä ei ilmeisesti kaipaa uudistusta. Lakiehdotuksen opiskeluhuollon siirtoa koskevat perustelut osoittavat, että uudistuksella pyritään korjaamaan resurssivajetta. Esimerkiksi sote-maakunnassa koulukuraattoreille tulisi uusia tehtäviä, jotka vievät kuraattorien työpanosta pois kouluilla tehtävästä työstä. Resursseissa on vajausta sekä sosiaali-, terveys- että sivistysalalla. On epäloogista väittää, että liian vähäisten resurssien siirtely hallinnollisesti isompaan organisaatioon saisi resurssit lisääntymään. Porilaisittain katsottuna, täällä vuosien työllä saavutettu parantunut tilanne valuisi maakuntaan paikkaamaan muiden kuntien tilannetta. Työpanosta menisi myös sote-maakunnan rakenteisiin ja hallintoon. Hallinnollista siirtoa perustellaan tiedonsiirron ongelmilla ja esityksessä korostetaan erikoissairaanhoidon osuutta opiskeluhuollossa. Esitystä valmistelevat ja kannattavat ovat huonosti perillä opiskeluhuollon palveluiden sisällöstä. Pieni osa koulukuraattorien ja -psykologien työstä vaatii yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon tai sosiaalipalveluiden kanssa. Näissä tilanteissa tieto saadaan kulkemaan toimivalla yhteistyöllä. Opiskeluhuolto on koulun arjessa toimimista, kouluyhteisön tukemista. Työ kohdistuu pääosin tilanteisiin, joissa koulun ulkopuolisia tahoja ei tarvita. Yhteistyökumppaneina ovat koulun muut työntekijät. Koulut ovat arjen kasvuyhteisöjä. Oppimisen ja kasvun tuki ei ole erillinen palvelu, johon hakeudutaan. Asioiden hoitaminen matalalla kynnyksellä koulun sisällä ja opiskeluhuollon säilyminen osana koulua on tärkeää. Opiskeluhuollon työ kohdentuu valtaosin oppimisen tukemiseen, mikä on selvästi koulun tehtäväkenttää. Julkisuudessa nostetaan esiin mielenterveyspalveluiden tarve ja toivotaan uusien tehtävänimikkeillä toimivien työntekijöiden palveluita kouluille. Unohtuuko, että kouluilla työskentelee joukko osaavia, opiskeluhuoltolaissa mainittuja työntekijöitä tässä tehtävässä? Ongelma on se, että työntekijöillä on liikaa oppilaita ja kouluyksiköitä vastuullaan. Kustannustehokkain tapa olisi vahvistaa sitovat mitoitukset opiskeluhuoltotyöhön ja järjestää palvelu hallinnollisesti opetuksen kanssa saman katon alla. Opiskeluhuollon lähimmät yhteistyökumppanit ovat valtakunnallisesti nähneet tärkeäksi opiskeluhuollon säilymisen hallinnollisesti kouluilla tai kunnilla. Mahdollisuus päättää jatkossakin palveluiden järjestämisestä paikallisesti toimivimmalla tavalla on tärkeä asia. Toivomme hallituksen tekevän viisaita päätöksiä, ei ole järkevää lähteä hajottamaan nykyisellään toimivaa perustason opiskeluhuoltopalvelua. Tero Grönmark esimies Tiina Mykrä koulupsykologi Hanna Kaasinen koulukuraattori Kasvun ja oppimisen tuen perusyksikkö, Pori