Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Uusi tieliikennelaki sallii pienemmät ylinopeudet ilman ajokiellon uhkaa – Muutos romahduttanee ajokieltojen määrää

Kesäkuun alussa voimaan tulevan, uudistetun tieliikennelain uudistukset koskevat kaikkia liikenteessä kulkevia, on alla sitten auto, moottoripyörä tai vaikkapa polkupyörä. Lain yksi suurimmista uudistuksista on ylinopeussakkoihin ja ylinopeuksien tuomiin ajokieltoihin liittyvät muutokset. Kesäkuun alusta lähtien pienemmistä ylinopeuksista ei enää jaeta rikesakkoja vaan liikennevirhemaksuja. Jatkossa alle 60 kilometrin tuntinopeuksissa alle 10 km/h ylityksistä poliisi muistuttaa 100 euron virhemaksulla. Mikäli nopeus on 11–15 km/h yli sallitun nopeuden, virhemaksu on 170 euroa, 16–20 km/h tapauksessa summa on 200 euroa. 70–120 kilometrin tuntinopeuksissa ylinopeuksien portaat ovat samat, liikennevirhemaksujen ollessa 70, 140 ja 170 euroa. Yli 20 kilometrin ylinopeuksissa liikennevirhemaksu määräytyy kuljettajan tulojen mukaan. Sakkojen , tai kuten kesäkuusta lähtien pitää todeta, liikennevirhemaksujen suuruudet eivät ole siis juuri muuttumassa aiemmasta laista. Paljon merkittävämpiä muutoksia tulee siihen, miten ja mistä rikkomuksista ajokieltoja jatkossa annetaan. Myös tulevassa lakimuutoksessa kortti lähtee hyllylle kolmesta rikkomuksesta vuoden aikana. Jos ajokortti on myönnetty viimeisen kahden vuoden aikana, määräaikainen ajokielto myönnetään jo kahdesta rikkomuksesta. Niin sanottu rikkomustili ei kuitenkaan kerry yhtä herkästi pienemmistä ylinopeuksista. Kun vielä tällä hetkellä yli seitsemän kilometrin ylitys riittää yhteen rikkomustilin merkintään, tulevaisuudessa maantienopeuksissa ylinopeuden pitää olla vähintään yli 15 kilometriä tunnissa merkinnän ansaitakseen. Muutos on herättänyt paljon keskustelua viranomais- ja asiantuntijapiireissä. Esimerkiksi Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen tietoanalyytikko Mika Sutela toteaa Poliisin blogissa, että ajokieltoa voi luonnehtia tehokkaaksi pelotteeksi. Hänen mukaansa ajokiellot ja muut ajokorttiseuraamukset vaikuttavat kuljettajakäyttäytymiseen. Muuttuvat ajokieltosäännökset saattavat hänen mukaansa muuttaa tiettyjen joukkojen ajokäyttäytymistä. – Lainsäädännön tultua voimaan jäämme mielenkiinnolla seuraamaan ja analysoimaan, mitä uudet ajokieltosäännökset saavat aikaan. Kiinnostava analyysikohde on esimerkiksi, lisääntyvätkö maksukykyisten kuljettajien sellaiset liikennerikkomukset, joita ei lueta toistuviin liikennerikkomuksiin uuden lainsäädännön mukaan. Muutos romahduttanee ajokieltojen määrää. Poliisin arvion mukaan ajokieltoja jaettaisiin kuluvan vuoden aikana reilu 3000 kappaletta. Määrä on roimasti alempi kuin kahtena aiempana vuonna. Vuonna 2019 ajokieltoja jaettiin reilu 6000 ja vuonna 2018 peräti lähes 8000 kappaletta. Nuoruus ei tuo kuolemattomuutta. Liikenneturvan mukaan joka kolmas tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista on 18–24- nuori. Vuonna 2018 uudistunut ajokorttilaki karsi ajokorttikoulutuksen pakollisia teoriakoulutuksia, mutta samalla toi niin kutsutun ajokieltokoulutuksen vastikään kortin saaneiden ja sen pian ajokiellon vuoksi menettäneiden keskuuteen. Liikenneopetus ry:n puheenjohtaja Kristiina Anuntin mukaan koulutus on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen. – Esimerkiksi meidän organisaatiossamme ajokieltokoulutuksen on nyt suorittanut noin 500 henkilöä, ja heistä vain 5 on tullut ajokieltokoulutukseen uudelleen kahden vuoden erityisseurannan aikana. Ainakin tämän otannan perusteella uusiutuminen olisi prosentin luokkaa ja pidän tätä hyvänä tuloksena, kertoo Anunti.