Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Voisiko D-vitamiini ehkäistä koronavirustaudin tarttumista? – Lääketieteen professori vastaa: ”Useimmiten sairastuneilla on matalat D-vitamiinipitoisuudet”

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti kirjoitti Turun Sanomien blogissa D-vitamiinin yhteydestä covid-19-infektioon. Kysyimme Knuutilta, millaisia hyötyjä D-vitamiinin käytöstä voisi olla koronaepidemian aikana. Voisiko D-vitamiinilla olla vaikutusta covid-19-infektioon? – Voi. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin vain epäsuoraa näyttöä D-vitamiinin roolista. Se tarkoittaa sitä, että meillä on väestötason näyttöä ja lisäksi meillä D-vitamiinipitoisuuksia on mitattu ennen sairastumista ja sairastumisen jälkeen. Näissä on todettu, että useimmiten sairastuneilla on matalat D-vitamiinipitoisuudet ja vakavasti sairastuneilla on matalammat pitoisuudet kuin muilla. – Tällä hetkellä kuitenkin puuttuvat tutkimukset, joissa on annettu D-vitamiinia ihmisille tai väestöryhmälle ja tutkittu, estääkö tai lieventääkö se tautia. Niitä tutkimuksia nyt on menossa paljon. Millaisia D-vitamiinin hyödyt voivat olla? – Luustovaikutukset ovat hyvin tunnettuja, mutta D-vitamiinilla on muitakin tehtäviä. Se vaikuttaa meidän immuunijärjestelmämme toimintaan, ja sillä on vaikutusta myös niin sanottuun reniini-angiotensiini-järjestelmään, johon taas liittyy myös viruksen elimistöön siirtymisessä mukana oleva ACE2. – D-vitamiinilla on ilmeisesti vaikutusta myös keuhkokudoksessa silloin, kun syntyy vakava keuhkojen tulehdustila, esimerkiksi covidin yhteydessä. Kuinka luotettavana pidät tutkimuksia D-vitamiinin ja covid-infektion yhteydestä? – Kyllä ne sinänsä luotettavia ovat. Niitä on jo paljon, eli kyllä se havainnot D-vitamiinin roolista ovat ihan asiallisia. Mutta kaikissa näissä on rajoitteena se, että ne eivät ole hoitotutkimuksia. Meidän pitää pystyä vielä osoittamaan, että D-vitamiini annettuna vaikuttaa infektion syntymiseen tai vakavaan muotoon. Tällä hetkellä ei ole tällaista julkaistu kuin yksi pieni pilottitutkimus. Onko muita vitamiineja tai ravintolisiä, joilla voisi olla vaikutusta infektioon? –  Totta kai, monillakin on. Tiedetään, että immuunijärjestelmään liittyy esimerkiksi C-vitamiini, sinkillä on roolia, ja ylipäätään monilla vitamiineilla ja hivenaineilla on jonkinlainen rooli, mutta meillä ei ole puutetta näistä vitamiineista. – D-vitamiini on tässä ehkä noussut tällaiseksi tärkeimmäksi, koska monella ihmisellä D-vitamiinipitoisuudet eivät ole ideaalitasolla. Hyöty tulisi siitä, että taso korjataan. Johtuuko D-vitamiinin puute siitä, että auringonvaloa saadaan talviaikaan vähän? – Varmaan liittyisi, jos ruoka-aineita ei olisi täydennetty D-vitamiinilla ja väestö ei käyttäisi D-vitamiinilisää. – Suomalaisten D-vitamiinitasot itse asiassa ovat keskimäärin parempia kuin esimerkiksi vaikka Italiassa tai Espanjassa, joissa on paljon aurinkoa. Osin se johtuu siitä, että näissä maissa ihmiset ovat paljon sisätiloissa, ja varsinkaan ikäihmiset eivät ole auringossa. – Suomessa tai Pohjoismaissa ei ole millään tavalla huono tilanne, mutta silti D-vitamiinipitoisuudet eivät ole ihanteellisella tasolla. Siksi voisi olla perusteltua nyt tässä covid-tilanteessa käyttää ravintolisänä D-vitamiinia ehkä hiukan enemmän kuin normaalisti on käytetty. Kuinka paljon D-vitamiinia pitäisi syödä, jotta siitä voisi olla hyötyä? Suosittelisitko ottamaan D-vitamiinia purkista vai saako sitä riittävästi ravinnosta? – Ravinnosta ei varmaankaan saa riittävästi, ellei ole varsinainen rasvaisen kalan jatkuva syöjä. Kalasta ja maitotuotteista saadaan kyllä ihan mukavasti, mutta silti kun katsotaan suomalaisten D-vitamiinitasoja, niin silti ei olla ideaalitasolla. Siksi tällä hetkellä voisi olla järkevää käyttää 50 mikrogrammaa päivässä ravintolisänä. Sillä taatusti saadaan käytännössä melkein kaikki ihmiset sille ideaalitasolle, eikä se silti ole annoksena niin suuri, että siitä syntyisi mitään haittoja. – Tämä voidaan katsoa nykyisen puutteellisen tiedon tilanteessa pandemiasta johtuvaksi varotoimeksi, mutta kuitenkin vaarattomaksi varotoimeksi. Voiko D-vitamiinin runsaasta saannista olla haittaa? – Kyllä. Takavuosina oli tapauksia, joissa D-vitamiinia laitettiin esimerkiksi liikaa joihinkin ruoka-aineisiin ja siitä aiheutui korkeita tasoja. Tiedetään, että jos käyttää todella suurta määrää, satoja mikrogrammoja, siitä tulee kyllä D-vitamiinimyrkytys. – Kaikilla aineilla, myös vitamiineilla, on ihanteellinen alue. Enemmän ei ole aina parempi. Euroopassa suositeltu D-vitamiinin saannin yläraja on sata mikrogrammaa vuorokaudessa.