Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pääministeri Sanna Marinin helppo sitoutua hallituksen "vasemmistopainotteiseen" EU-politiikkaan, arvioi Eurooppa-professori

Pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistuu tänään kolmantena pääministeripäivänään Eurooppa-neuvoston kokoukseen Brysselissä, jota kutsutaan myös EU-huippukokoukseksi. Brysselissä ovat koolla EU-maiden pääministerit. Perjantaina Marinilla on vielä ohjelmassa eurohuippukokous ja sen jälkeen ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous. Huippuhetki Brysselin parrasvaloissa Marinille koittaa perjantaina, kun kaikkien kokousten jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel , EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan unionin neuvostoa johtava Suomen pääministeri pitävät yhteisen tiedotustilaisuuden. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden vuoksi EU:lla on nyt kaksi naista keskeisten instituutioiden johdossa. EU-komissiota johtaa ensi kertaa nainen ja myös jäsenmaiden kiertävä puheenjohtajuus on nyt naispääministerin käsissä. Marin ei kuitenkaan ehdi johtaa yhtään Euroopan unionin neuvoston kokousta, sillä Suomen puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden vaihteessa. EU-huippukokouksissa pääministerin tehtävänä on noudattaa sitä linjaa, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Rinteen hallitukselta perityssä hallitusohjelmassa Eurooppa-politiikka määritellään väljästi. Siellä puhutaan taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden poistamisesta, ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sukupuolten tasa-arvosta. – Pääministerin on helppo sitoutua hallituksen vasemmistopainotteiseen EU-politiikkaan, arvioi valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta. Raunio on tutkinut erityisesti kansallisia puolueita ja parlamentteja Euroopan unionissa. Marin on saanut viime päivinä runsaasti kansainvälistä julkisuutta. Hän on tällä hetkellä nuorin virassa oleva pääministeri maailmassa. EU:n 28 jäsenmaasta naispääministeri on myös Saksassa Angela Merkel , Itävallassa Brigitte Bierlaiin , Belgiassa Sophie Wilmes ja Tanskassa Mette Fredrikssen . Tapio Raunio arvelee, että ensimmäisessä EU-huippukokouksessa Marinin nuoruus voi aiheuttaa uutuudenviehätystä, mikä kuitenkin nopeasti karisee. – Eurooppa-neuvostossa vaikutusvalta perustuu kykyyn verkostoitua ja käyttää asiantuntevia puheenvuoroja, sanoo Raunio. Tosin EU-päämiesten kokousten sisäisen dynamiikan luonne on tutkijoillekin hieman hämärän peitossa, sillä kokoukset ovat suljettuja, eikä niistä paljon hiiskuta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toivoo "myönnytyksiä kaikilta" rahoituskehysneuvotteluissa Torstaina Brysselin parrasvaloissa on Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja, Belgian entinen pääministeri Charles Michel ja saksalainen EU-komission Ursula von der Leyen EU-johtajien työlistalla olevien asioiden vuoksi. Kokouksessa linjataan EU:n ilmastostrategiaa. EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali päästöjen suhteen vuoteen 2050 mennessä. Toinen iso asiakokonaisuus on EU:n pitkän aikavälin budjetti vuosille 2021–2027. Suomi jätti puheenjohtajamaana esityksen joulukuun alussa Eurooppa-neuvostolle, jonka on tarkoitus ottaa asiaan ensi kertaa kantaa. Rahoituskehyskeskusteluja käydään Brysselissä illallisella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toivoo jäsenmailta enemmän kuin omista kannoista kiinni pitämistä. – Tunnettujen kantojen ja äärimmäisten pyyntöjen toisteleminen ei johda mihinkään; kaikkien on tehtävä myönnytyksiä, evästää Michel EU-pääministereille lähettämässään kirjeessä. Suomi vastahakoinen Perjantaina eurohuippukokousta johtaa euroryhmän puheenjohtaja, Portugalin valtiovarainministeri Mario Centeno . Myös euroryhmä käsittelee merkittäviä rahaliitto EMU:n syventämiseen liittyviä kysymyksiä. Pöydällä on muun muassa Euroopan vakausmekanismia (EVM) koskevan sopimuksen tarkistaminen sekä lähentymistä ja kilpailukykyä edistävä budjettiväline ja pankkiunioni. Suomen suhtautuminen osaan asioista on varauksellinen. Pankkiunioni kelpaa, mutta lähentymistä ja kilpailukykyä koskevan budjettivälineen hyväksyminen on Suomelle vaikea pala. Se on mukana Suomen esityksessä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi, mutta asiaan varattu määräraha on esityksessä varsin pieni. Tosin sitäkin Suomi vastustaisi, jos se olisi voinut tehdä esityksen ilman puheenjohtajamaan painolastia. Ylipäätään Suomi on vastahakoinen suunnitelmiin yhteisvastuun kasvattamisesta ja finanssipoliittisen vallan siirtämisestä rahaliitolle. Sen sijaan Suomi kannattaa budjettikurisääntöjen noudattamista.