Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

75 ihmistä kuollut Suomessa koronaviruksen takia

Suomessa 75 ihmistä on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen torstai-iltapäivällä julkaisemista tiedoista. Kuolleiden määrä kasvoi kolmella edellispäivänä kerrotusta. Suomessa on nyt todettu kaiken kaikkiaan 3 369 koronavirustartuntaa. Määrä kasvoi vuorokaudessa 132 uudella tartunnalla. Edellisen vuorokauden aikana lisäystä tuli 73. Uusista tartunnoista 95 on todettu Husin alueella. Taudista mahdollisesti jo toipuneita henkilöitä on alustavan arvion mukaan ainakin 1 700. Testattuja koronanäytteitä on kaikkiaan noin 49 700. 76 tehohoidossa THL kertoi torstaina, että toistaiseksi 52 kuolleesta on saatavilla tarkempia tietoja. Heistä 73 prosenttia on miehiä ja 27 prosenttia naisia. Kuolleiden mediaani-ikä on 81 vuotta. Alle 60-vuotiaita kuolleita on kolme, 60-69-vuotiaita on kolme, 70-79-vuotiaita on 17, 80-89-vuotiaita on 22, yli 90-vuotiaita on seitsemän. Torstaina tiedossa siis oli, että koronaviruksen takia Suomessa on kuollut 75 ihmistä. Keskiviikkona kerrottiin, että kuolleita on 72. Tiistaina kerrottiin, että koronavirukseen on kuollut 64 ihmistä. Maanantain luku oli 59. Sunnuntaina kuolonuhrien määräksi ilmoitettiin yhteensä 56, ja lauantaina 49. Sairaalahoidossa maanlaajuisesti oli torstaina kerrottujen lukujen mukaan 215 ihmistä. Keskiviikkona sairaalahoidossa oli yhteensä 226 koronaviruspotilasta. Tiistaina luku oli 232 ja maanantaina 230. Torstaina tehohoidossa ilmoitettiin olevan 76 ihmistä. Keskiviikkona tehohoidossa oli 75 koronaviruspotilasta. Tiistaina luku oli sama. Maanantaina tehohoidossa olevien määräksi ilmoitettiin 74. Sunnuntaina luku oli 77, lauantaina 80, pitkäperjantaina 81, torstaina ja keskiviikkona 82 ja tiistaina 83. THL: Husin alueella tapauksia voi olla monikymmenkertaisesti Keskiviikkona THL tiedotti, että Husin alueella koronavirustartunnan saaneita voi olla monikymmenkertainen määrä varmistettuihin tapauksiin verrattuna. Asia selvisi THL:n tekemästä vasta-ainetutkimuksesta. Näytteet kerättiin HUSLAB:n kliinisen kemian laboratoriosta kolmen peräkkäisen viikon aikana ajalla 23.3. – 12.4.2020. Otokseen valittiin 442 näytettä 15–90-vuotiailta naisilta ja miehiltä, jotka olivat antaneet verinäytteen muiden syiden kuin tartuntatautiepäilyn vuoksi. Nämä laboratoriotutkimusten ylijäämänäytteet tutkittiin ilman henkilötunnisteita. Vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin kahdella eri testillä. Näytteiden seulontaan käytettiin kaupallista pikatestiä, jonka suorituskyky testattiin THL:ssa ennen tutkimusta. Lisäksi kaikki positiiviset tulokset varmennettiin vielä THL:n omalla testillä. THL:n varmistustesti mittaa vasta-aineiden kykyä neutraloida virusta ja antaa hyvin luotettavan tuloksen, kertoo THL. – Selvitys on ensimmäinen alustava arvio siitä, kuinka laajalle koronavirusepidemia on levinnyt HUS-alueella, ja kuinka suuri osuus on mahdollisesti sairastanut taudin lieväoireisena tai oireettomana, THL:n erikoistutkija Merit Melin sanoo. Viikon 13 otoksessa 145 tutkitusta näytteestä yhdessä (0,7 prosenttia) havaittiin vasta-aineita. Viikon 14 otoksessa 150 tutkitusta näytteestä ei löytynyt vasta-aineita. Viikon 15 otoksessa 147 tutkitusta näytteestä viidessä (3,4 prosenttia) havaittiin vasta-aineita koronavirusta vastaan. Vasta-aineiden muodostuminen kestää keskimäärin kaksi viikkoa, joten tulokset heijastavat tartuntojen esiintymistä kaksi viikkoa ennen näytteiden ottamista. Tutkittujen näytteiden ja löydösten pienestä määrästä johtuen tuloksia on tulkittava vielä varoen. –Selvityksessä käytetty aineisto ei edusta väestöä yhtä hyvin kuin väestöstä tehtävä satunnaisotos, joten tulos on tässä vaiheessa hyvin alustava. Se on kuitenkin samansuuntainen kuin aiemmin Tanskassa verenluovuttajilla tehdyn vasta-ainetutkimuksen tulos, Merit Melin sanoo. Ilmaantuvuusluvut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alue on tähän asti ollut Suomen pahinta koronavirusaluetta. Alueen koronavirusilmaantuvuusluku on 120,9. Ilmaantuvuus kuvaa tapausten määrää 100 000 asukasta kohden. Jo muutaman päivän ajan on puhuttu, että tilanne Ruotsin rajalla sijaitsevalla Länsi-Pohjan alueella pahenee. Ja niin pahenee edelleen. Länsi-Pohjan ilmaantuvuusluku on nyt jo 96,2 eli lukema nousi edelleen. Alue lähestyy Husin lukemia. Toki varsinaisten tapausten määrä on Länsi-Pohjassa vain 58, kun pääkaupunkiseudulla tapauksia on 2038. Myös Kainuun ilmaantuvuusluku on nousussa. Alueen ilmaantuvuusluku on nyt 58,1. Samoin on muun Lapin tilanne, jossa ilmaantuvuusluku nousi 53,1:een. Vertailun vuoksi: Länsi-Pohjan ja Kainuun välillä sijaitsevalla Pohjois-Pohjanmaalla ilmaantuvuusluku on vain 25,8. Toivoa on THL muistuttaa, että koronavirustartuntojen todellinen määrä on todennäköisesti huomattavasti korkeampi kuin mitä testit kertovat, sillä kaikkia lieväoireisia tai oireettomia henkilöitä ei testata. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoi maaliskuun lopulla Twitterissä, että Suomen rajoitukset alkavat näkyä jo luvuissa eli rajoitukset alkavat purra. Suomi on poikkeustilassa toukokuun puoliväliin saakka. Hallitus linjasi poikkeustilan tiedotustilaisuudessa 16. maaliskuuta ottaen 19 ensimmäistä kovaa toimenpidettä käyttöön. Muun muassa koulut on suljettu, yleisötilaisuudet peruttu, julkiset kokoontumiset rajattu kymmeneen ihmiseen ja rajavalvonta käytössä. Uusimaa on eristettynä 19. huhtikuuta saakka. Ravintoloiden on oltava kiinni toukokuun loppuun saakka lukuun ottamatta noutopalvelua. Kokonaisuudessaan sosiaalisia kontakteja on suositeltu välttämään. Riskiryhmien, eli yli 70-vuotiaiden ja perussairaiden, on suositeltu olemaan karanteeninomaisissa oloissa. Huippu toukokuussa Uutistoimisto STT:n Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saamien tietojen mukaan koronaviruksen epidemiahuippu ajoittuisi toukokuun toiselle viikolle. Aiemmin epidemiahuippua on povattu huhtikuun loppuun. THL:n 25. maaliskuuta julkaisemien skenaarioiden mukaan Suomessa epidemia kestää heinä- tai syyskuuhun saakka. Epidemia tulee todennäköisesti etenemään eri tahdissa eri puolilla maata. Niillä alueilla, joilla on merkkejä epidemian leviämisestä, tulisi THL:n mukaan keskittyä riskiryhmiensuojelemiseen. Koronavirus voi aiheuttaa pienellä osalla potilaista äkillisen hengitysvajausoireyhtymän, jossa keuhkoihin kertyy tulehduksen takia tulehdussoluja ja nestettä. Tällöin keuhkojen kyky hoitaa tehtäväänsä heikkenee ja henkilö voi tarvita tehohoitoa. Tehohoidossa hengitystä ja verenkiertoa tuetaan hengityslaitteella sekä verenkierron tukihoidoilla. Parantuneita Ensimmäisistä koronaviruksesta parantuneista henkilöistä kerrottiin lauantaina 14. maaliskuuta. Kahdeksan helsinkiläistä toipui taudista. – Hienoja uutisia! Ensimmäiset kahdeksan helsinkiläistä koronavirukseen sairastunutta jo parantunut. Kiitos sote-ammattilaiset! Voimia jatkoon, Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen kirjoitti Twitterissä. Parantuneista on annettu harvakseltaan tietoa julkisuuteen Suomessa. Valtakunnallinen puhelinneuvonta tarjoaa yleistietoa koronaviruksesta. Numero on 0295 535 535. Neuvontaa on mahdollista saada myös tekstiviestillä numerossa 050 902 0163. Tekstiviestineuvonta on tarkoitettu henkilöille, jotka esimerkiksi eivät voi kuulovamman tai muun syyn takia käyttää puhelinta.