Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yyterin rannat valuvat hiekkana tiimalasissa – Porin kaupungin toiminta vastaa tulpattoman soutuveneen äyskäröintiä verorahoilla

Kuten Tomi Lähdeniemen pääkirjoituksessa (SK 22.12.) osuvasti todettiin, ilmastonmuutos on totta myös Yyterissä. Levän kerääntyminen rannoille tarjoilee ravinnerikkaan kasvualustan järviruo’olle. Levän kerääntyessä matalikkoon ja ranta-alueille ei hajuhaitoiltakaan säästytä. Hiekka muuttuu hiljalleen liejuiseksi levämassaksi. Elokuussa Yyterin vesi lisäksi samenee keijulevämäisen kasvuston takia, jolloin näkyvyys on vain muutamia senttimetrejä. Meren viiletessä syyskuussa vesi jälleen kirkastuu. Meren lämpeäminen on yksi syy tähän levänmuodostukseen, mutta toinen jopa merkittävämpi lähde kasvustolle on Itämeremme rehevöityminen. Rehevöityminen on lisännyt kasvavalla vauhdilla rihmalevien määrää: niiden määrä on jopa kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Rihmalevät kasaantuvat rannoille ja rehevöittävät rannat nopealla vauhdilla korkeakasvuisiksi ruovikoiksi. Rehevöitymiseen on yksinkertainen selitys. Teolliset jätevedet sekä maa- ja metsätalouden päästöt ovat saastuttaneet Itämerta jo vuosikymmeniä. Yyterin läheisyydessä sijaitsee tällä hetkellä kaksi toimijaa, jotka kuormittavat merkittävästi alueen vesistöä purkuvesillään: Fortumin tuhkankäsittelylaitos Mäntyluodossa sekä 2021 toimintansa lopettava yhdysvaltalaisen Venatorin titaanidioksiditehdas. Fortum on aloittanut toimintansa käsitellen Suomen jätteenpolttolaitosten tuhkaa ja laskevat tuhkasta poistetut haitalliset ja myrkylliset aineet suoraan purkuputkea pitkin Itämereen. Purkuputkenpää sijaitsee 700 metrin päässä Preiviikinlahden Natura 2000-alueelta ja 1,5 kilometrin päässä Yyterin uimarannoilta. On siis oletettavaa, että rihmalevän määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessakin Fortumin ruokkiessa mertamme klorideilla (12 400 000 kg vuodessa), fluorideilla (20 000 kg vuodessa), bromideilla (200 000 kg vuodessa), sulfaateilla (noin 370 000 kg vuodessa) ja kiintoaineella (8 000 kg vuodessa). Nämä ainesosat eivät ainoastaan rehevöitä Itämerta vaan aiheuttavat kerääntyessään ympäristöongelmia myös kaloille ja muille vesieläimille. On jopa huvittavaa lukea, miten Yyterin alueeseen on satsattu lähes miljoona euroa ja ajateltu rehevöitymisongelman poistuvan näillä esteettisillä panostuksilla. Beachfutiksen pelaamisella ei rehevöitymisen perusongelmaa selitetä. Tosiasia on karumpi. Porin kaupunki on sallinut Fortumin kaltaisen saastuttajan toiminnan alueella, mikä jo nyt oireilee rehevöitymisestä. Eikö olisi yksinkertaisempaa vaatia toimijoita kantamaan vastuunsa, sijoittamaan suljetun kierron teknologiaan, mitä jo muualla maailmassa käytetään samankaltaisilla tuhkankäsittelylaitoksilla ja lopettamaan Itämeren saastuttaminen? Tämänhetkinen kaupungin toiminta vastaa tulpattoman soutuveneen äyskäröintiä verorahoilla. Mari Granström Puhtaan Meren Puolesta ry