Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Koteja sisustetaan nyt 1950-luvun kotimaisilla kalusteilla – Hinnan määrittää kunto, ei kuuluisan suunnittelijan nimi

Sirot ja muotokieleltään selkeät vintagekalusteet kasvattavat suosiotaan. Erityisen kysyttyjä ovat 1950-luvulla valmistetut kotimaiset huonekalut. Tiikkiset ruokapöydät ja matalat senkit ovat olleet jo useamman vuoden kysyttyjä. – Tällä hetkellä myös yöpöydät, liinavaatekaapit ja vanhat valaisimet liikkuvat hyvin, sanoo Fargo Vintage -huonekaluliikkeen yrittäjä Harry Juutela . Materiaaleista tiikki on ollut ykkönen jo pitkään. Nyt myös vanha, patinoitunut koivu kiinnostaa. Esimerkiksi vanhat koivuiset liinavaatekaapit ovat nousseet Juutelan mukaan nopeasti kysytyiksi huonekaluiksi varsinkin pienemmissä kaupunkikodeissa. Suosio heijastuu myös hintatasoon. Vanhojen huonekalujen hinnat ovat muutaman vuoden aikana nousseet tuntuvasti, arvioi 1940–60-luvun huonekaluja myyvän Kruuna-liikkeen kauppias Pasi Pusa . – Joidenkin huonekalujen kohdalla hinnat ovat lyhyessä ajassa jopa viisinkertaistuneet. Edelleen pienten lipastojen, hyllyjen ja senkkien hinnat ovat kohtuullisella tasolla, Pusa korostaa. Hintojen nousu kertoo hänen mukaansa siitä, että vanhojen kalusteiden arvo on hiljalleen alettu ymmärtää myös Suomessa. Varsinkin nuoret aikuiset ovat kiinnostuneet hankkimaan koteihinsa sotien jälkeen rakennettuja huonekaluja. – Asenteissa on tapahtunut muutos. Huonekalujen ei tarvitse olla enää uusia, eikä vanhojen huonekalujen enää ajatella olevan romuja. Mittakaava ja laatu suosion salaisuus Miksi juuri 1950-luku kiinnostaa kuluttajia? Pusan mielestä yksi syy on se, että 1950-luvulla tehdyt huonekalut ovat mittakaavaltaan sellaisia, että ne sopivat nykyaikaisiin huoneistoihin. Toinen tärkeä syy on myös huonekalujen laatu. Suomessa tehdyt vanhat kalusteet ovat hyvin tehtyjä ja niissä on käytetty laadukkaita materiaaleja. 1950- ja 60-luvun kalusteiden myynti on myös suunnittelijavetoista. Nimekkäiden suunnittelijoiden luomukset kiinnostavat nykysisustajia. Tämän ovat huomanneet myös verkkokauppa Nordic Vintage Shopin Shopin yrittäjät Sofia Mustalahti ja Antti Launonen . – Ilmari Tapiovaaran suunnittelemia Fanett -pinnatuoleja myytäisiin niin paljon kuin niitä vain saadaan myyntiin. Niitä haluavia on jonoksi asti, Launonen kertoo. Myös Alvar Aallon Artekille suunnittelemat kalusteet ovat kestosuosikkeja. Mustalahti ja Launonen ovat erikoistuneet ruotsalaiseen vintageen ja designiin. He ovat huomanneet, että monesta Ruotsissa sisustusilmiöksi muodostuneesta esineestä tai huonekalusta kiinnostutaan Suomessa viiveellä. – Tällaisia ovat esimerkiksi ruotsalaisen arkkitehdin ja suunnittelijan Nils Strinningin String -hyllyt. Ne ovat tällä hetkellä erittäin kysyttyjä, Mustalahti sanoo. Onko vanha designhuonekalu aina arvokas? Miten vanhojen designhuonekalujen hinnat määräytyvät, 1940–60-luvun huonekaluja myyvän Kruuna-liikkeen kauppias Pasi Pusa? – Markkinat määrittävät vanhojen huonekalujen hintatason kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Niille ei kukaan voi mitään. – Vanhojen tavaroiden kohdalla tavaran laatu myyntihetkellä määrittää hinnan, aina. Onko nimekkään suunnittelijan suunnittelema desinghuonekalu aina arvokas? – Ei ole. Suunnittelijan nimi ei takaa huonekalun arvoa. Romukuntoinen design on romua. Se on lähes arvotonta, vaikka sen nimi olisi Aalto. Kannattaako huonokuntoista designhuonekalua kunnostaa? – Jos tietää, mitä tekee. Jos ei tiedä, voi huonokuntoista huonekalua korjaava saada jopa tuhoa aikaiseksi. Jos vanhaa huonekalua on korjattu väärin, lopputulos voi olla, että sen arvo laskee. – Vanhat huonekalut on yleensä valmistettu ensiluokkaisista materiaaleista, joten niitä voi ja kannattaakin korjata. Esimerkiksi vanhojen tiikkihuonekalujen tiikkiviilut ovat niin paksuja, että niitä on mahdollista käsitellä. Arvostetaanko Suomessa vanhoja huonekaluja? – Meillä ajatellaan usein, että jos jokin vanha klassikko on uustuotannossa, se vanha originaali on aina paljon halvempi kuin tämän päivän uusi tuote. Sen sijaan ulkomailla ajatellaan pikemminkin niin, että jos alkuperäinen tuote on hyväkuntoinen, se on vähintään yhtä arvokas. – Suomalaisten soisi ymmärtävän sen, että huonekaluilla on aina myös käyttöarvo. Se, että huonekalu on käytössä hyvä ja kätevä, on lopulta huonekalun tärkein arvo.