Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Gallupien mukaan brittien enemmistö vastustaa brexitiä – miksei kansalta kysytä uudestaan nyt, kun tietoa on enemmän ja poliitikkojen pakka ihan sekaisin?

Britannian päätöksentekokoneisto yskii kuin dickensiläinen juoppolalli. Hallituksen ja parlamentit välit ovat tulehtuneet, ja tulevaisuuden näkymät tuovat mieleen menneen Lontoon läpinäkymättömän savusumun. Syynä on brexit ja kaikki se, mitä on tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta kesäkuussa 2016 pidetyn neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen. Silloin britit päätyivät kannattamaan maan EU-eroa prosenttiluvuin 52-48. Nyt kannatusluvut ovat kääntyneet toisinpäin. Jos äänestys järjestettäisiin uudestaan, kansalaiset äänestäisivät EU:ssa pysymisen puolesta. Tähän viittaavat useat Britanniassa syyskuussa tehdyt kyselytutkimukset. Tutkimusyrityksistä Panelbase näyttää remainille eli unioniin jäämiselle voittoa prosenttisosuuksin 52-45, YouGov 46-43, Deltapoll 46-40 ja Kantar 37-34. Kansanäänestyksen kannatus noussut Kyselytulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta muistuttaa, että kannastaan epävarmojen äänioikeutettujen osuus on yhä suuri. – Käytännössä luvut ovat lähellä toisiaan. Lisäksi pitää muistaa, että myös ennen kesäkuuta 2016 gallupit ennustivat brexitin häviävän 4-8 prosentin erolla. Toisin kävi, Miettinen toppuuttelee. – Uuden kansanäänestyksen kannatus on kyllä noussut Britanniassa selvästi. Senkin mahdollisuuden suhteen maassa on pyöritelty useaa vaihtoehtoa. Yksi malli on kaksivaiheinen. Siinä äänestäjältä kysyttäisiin ensin, kannatatko Britannian lähtöä EU:sta vai et. Kannattajilta kysyttäisiin lisäksi, onko sopimuksellinen ero parempi kuin sopimukseton. – Ainakin Työväenpuolueessa ollaan sitä mieltä, että mukana tulisi olla myös remain -vaihtoehto, Miettinen toteaa. Tulossa jatkoaika ja uudet vaalit? Miten farssiksi mennyt brexit-marssi etenee lähiviikkoina? Timo Miettisen mukaan keskeistä on, mitä tapahtuu ennen 19. lokakuuta. Se on päivämäärä, johon mennessä konservatiivipääministeri Boris Johnsonin hallitus on velvoitettu anomaan EU:lta lisäaikaa, jos erosopimusta ei ole hyväksytty Britannian parlamentissa. – Todennäköistä on, että hallitus joutuu hakemaan jatkoaikaa, ja loppuvuonna maassa pidetään uudet vaalit. – Ne voivat vaikuttaa asetelmiin, sillä konservatiivit ovat nyt hajallaan. Vaalit saattavat suoristaa puolueen rivejä ja selkeyttää tahtotilaa. Entä uskaltaako tutkija ennustaa asioiden kehittymistä vuoden päähän? – Peli on auki. Kaikki vaihtoehdot ovat yhä mahdollisia, sillä brexit ei ole mikään luonnonmullistus. Siihen voidaan vaikuttaa myös EU:n puolelta, Miettinen muistuttaa. – Ennustusta en uskalla antaa, mutta todennäköisenä en pidä sen paremmin brexitin perumista kuin kovaa eroa. Siellä on vielä käyttämättömiä reittejä, joiden kautta sopimuksellinen ero on saatavissa aikaan. Kovaa kieltä oikeuslaitostakin vastaan Jatko ei ole yksin poliitikkojen käsissä. Siihen vaikuttavat muun muassa yleinen mielipide ja media – varsinkin populääri tabloidilehdistö ja iltapäivälehdet. Timo Miettinen sanoo prosessin jakavan saarivaltakuntaa sekä tavallisten ihmisten arjessa että poliittisessa kielenkäytössä. Äänenpainot ovat jyrkentyneet huomattavasti. – Kieli, jota käytetään poliittisista vastustajia ja jopa oikeuslaitoksen kaltaisista instituutioista, on entistä kovempaa. – Median rintamat ovat kutakuinkin entiset. Brexitiä aikoinaan kannattaneet tiedotusvälineet jatkavat samalla linjalla ja iskevät nyt myös oikeusistuimia vastaan. Korkeinta oikeutta on nimitetty muun muassa kansan viholliseksi.