Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Rauman henkilöjunaliikenteestä tehty selvitys ei ole aukoton

Rauman kaupunki julkaisi tiistaina selvityksen henkilöjunaliikenteen mahdollistamisesta välille Rauma-Kokemäki. Selvityksen tehnyt yritys päätyi johtopäätökseen, että kun vuonna 2016 ennustettiin raideyhteyden kysynnän olevan 70 000–100 000 matkaa vuodessa, olisi se nyt parhaimmillaan 160 000 matkaa vuodessa. Tätä perusteltiin muun muassa opiskelijoiden ja matkailijoiden matkapotentiaalilla. Raumalaisten haaveena on saada junaliikenteen avulla etenkin maantieliikennettä nopeampaa työmatkaliikennettä Tampereelle ja Helsinkiin. Junaliikenteen puolestapuhujia ovat Rauman kaupungin ohella olleet raumalainen maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja raumalainen kansanedustaja Matias Marttinen (kok.). Idea henkilöliikenteestä saa kannatusta myös Eurajoelta, jonne kaavaillaan yhtä rautatien henkilöliikenteen pysäkeistä. Toinen mahdollinen pysähdyspaikka olisi Kiukainen. Valtio käyttää vuosittain lähijunaliikenteen kannattamattomien vuorojen ostamiseen 30 miljoonaa euroa vuodessa. Satakuntaliiton mukaan Rauman henkilöjunaan tarvittaisiin noin 1,7 miljoonaa euroa. Käsi joutuisi todennäköisesti käymään myös rataosuuden kuntien taskussa. VR puolestaan ilmoittaa varsin suorasanaisesti, ettei hankkeessa ole järkeä. VR:n suunnittelujohtaja Juho Hannukainen asettaa rataosuuden tavaraliikenteen etusijalle henkilöliikenteen sijaan. – Ilman panostuksia ratainfraan uusi matkustajaliikenne vaatisi todennäköisesti sekä muutoksia että vähennyksiä nykyiseen Raumalle ja Poriin suuntautuvaan tavaraliikenteeseen sekä Poriin suuntautuvaan matkustajaliikenteeseen, toteaa Hannukainen (Yle Pori 28.5.). VR siis näkee käytännössä henkilöjunaliikenteen jopa elinkeinoelämälle ja etenkin metsäteollisuuden kuljetuksille haitalliseksi, kun taas Rauman kaupunki näkee liikenteen täysin päinvastoin elinkeinoelämän vireyttäjänä. Rauman kaupungin teettämä selvitys vaatii henkilöliikenteen aloittamiseksi selkänojakseen tarkempia tietoja. Nyt saadusta selvityksestä eivät käy ilmi alueen teollisuuden ja Rauman Sataman näkemykset asiaan tavaraliikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Otaksuma 160 000 vuotuisesta matkasta vaikuttaa siinä mielessä optimiselta, että esimerkiksi opiskelijoiden matkustamisessa primääri tekijä ei ole välttämättä itse yhteyden nopeus, vaan yhteyden hinta. Edulliset linja-autoliikenteen liput ovat merkittävä tekijä matkustusmuodon valinnalle. Henkilöjunaliikenne Rauma-Kokemäki -välillä lopetettiin vuonna 1988. Olisi kurja sanoa, että se juna meni jo, mutta realismia on sekin, että Rauma hyötyy enemmän panostuksista valtateiden 2 ja 8 infraan.