Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porilainen ravintovalmentaja Mia Laakso vaalii ateriarytmiä ja tervettä ruokavaliota – poikkeustila toi hänellekin yhden viikonlopun romahduksen

Ensin hamstrattiin vessapaperia, sitten jauhelihaa ja makaronia. Kun suomalaiset alkoivat maaliskuussa varautua koronaepidemiaan, hyllyt tyhjenivät perustuotteista. Kaupassa oli helppo havaita monien tulevien aikojen ruokalistat. Noin puolessatoista kuukaudessa poikkeustila on arkipäiväistynyt. Perustuotteet eivät ole loppuneet, ja yhä on mahdollisuus syödä myös muuta kuin jauhelihaa ja makaronia. Päivästä ja viikosta toiseen jatkunut kotonaolo on saattanut samalla tuoda yhteen elämän peruskysymykseen kyllästyneitä äänenpainoja. Ehkä vastaukseen haluaisi jo uusia mausteita. Mitä tänään syötäisiin? Kokeilkaa jotain uutta Porilainen ravinto- ja fysiikkavalmentaja Mia Laakso tiedostaa viime viikkojen ison muutoksen. Kotona tehdään nyt enemmän ruokaa kuin tavallisesti. – Aika paljon esimeriksi eri someryhmissä kysellään vinkkejä uusista ruuista. – Siihen minä haluan kaikkia rohkaista, että uskaltakaa kokeilla jotain uutta. Luopukaa siitä ajattelutavasta, etten osaa, Laakso neuvoo. Vaikka uudet kokeilut voivat tuoda vaihtelua, liian kunnianhimoiseksi ei kannata alkaa. Saman ruuan syöminen muutamana päivänä peräkkäin voi maistua puisevalta, mutta silti Laakso suosittelee koronakotoiluun isojen satsien tekemistä, ettei kaikki aika ja energia mene ruuanlaittoon. – Jos proteiinin lähteenä on vaikka kana, silloin voi halutessaan hakea seuraavana päivänä vaihtelua hiilihydraatin lähteeseen ja korvata esimerkiksi perunan välillä vaikka täysjyväpastalla tai -riisillä. Työpaikoilla ja kouluissa ruokatunnit rytmittävät luontaisesti päivää ja ravinnonsaantia. Kotonakin on syytä pitää rytmistä kiinni. – Ateriarytmi on kaiken pohja. Kotona siitä helposti lipsuu, mutta kannattaa laittaa vaikka kännykkään muistutuksen, etteivät ateriavälit veny yli viiden tunnin. Monelle sopiva aterianväli on kolme neljä tuntia. Laakso uskoo ennakoinnin ja suunnittelun auttavan vaadittavaan kurinalaisuuteen. Seuraavan päivän ruokailut ja aikataulut on hyvä miettiä valmiiksi jo edellisenä iltana. Työssään Laakso on paljon tekemisissä urheilijoiden kanssa. Myös he ovat olleet uuden tilanteen edessä. – Aamutreenien jälkeen urheilijoilla on usein tapana mennä johonkin lounaspaikkaan syömään. Kun he joutuvat nyt hakemaan take away -ruokaa, annokset jäävät kuulemma puolet pienemmäksi kuin tavallisesti, Laakso naurahtaa. Oli sitten urheilija tai perustallaaja, molemmille sopii lautasmalliajattelu. Eikä siihen luonnollisesti vaikuta poikkeustilakaan. – Vähän liikkuvilla suositellaan  puolet lautasesta kasviksia, yksi neljäsosa proteiinia, yksi neljäsosa hiilihydraattia. Urheilijoiden kannattaa lisätä lautaselleen hiilihydraatin osuutta ja hieman proteiinin osuutta, ja samalla hieman vähentää jonkin verran kasvisten osuutta. Liikumisen pyramidi Korona-ajan liikkumisesta Laakso on hieman huolissaan. Kun lähes kaikki harrastukset ovat tauolla ja monen työt kotona, liikkumiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keittiössä ja jääkaapilla kannattaa siis ateriarytmin takia käydä tasaisin väliajoin, mutta pelkästään se ei riitä. – Suositusten mukaan päivässä pitäisi ottaa kymmenentuhatta askelta, mutta en oikein tykkää ajattelusta, jossa asiaa lähestytään pelkästään yksittäisten suosituslukujen kautta. – Joskus voi liikkua enemmän, joskus vähemmän, mutta jos askelmäärät alkavat jäädä pääosin alle 5 000:n, on syytä miettiä, miten saisi lisää liikuntaa. Terveen liikkumisen pyramidin pohjan luo riittävä lepo ja uni. Niiden puutetta Laakso pitää yllättävän suurena ongelmana. – Liian moni aliarvioi unen merkitystä. Ehkä kyse on myös nykyajan tehokkuudesta, ettei muka ole aikaa nukkua, Laakso miettii. Yksinkertaista, mutta vaikeaa Syö terveellisesti ja säännöllisesti. Lepää ja nuku riittävästi. Nouse tuolilta ylös ja liiku. Ota joskus myös hiki pintaan. Oli kyse sitten urheilijan kehittämisestä tai tavallisen tallaajan terveydestä, vaatimuslista on selkeä ja yksinkertainen. Kaikkihan nämä asiat tietävät. Samalla silti toteutus on usein kovin vaikeaa. – Sen kuin tietäisi, miksi se on niin vaikeaa. Monella on erilaisia hifistelyjuttuja, joissa kiinnitetään huomiota yksittäisiin pieniin asioihin, kun pitäisi keskittyä tylsän kuuloiseen ja isoon kokonaisuuteen. – Lisäksi muutos halutaan nyt heti. Ei olla tarpeeksi kärsivällisiä. Sekin pitäisi muistaa, että jos joskus lipsahtaa mässäilyksi, ei maailma siihen kaadu. Se on täysin normaalia ja sitä tapahtuu kaikille. Huomenna on uusi päivä. Laakso miettii, etteivät tutkittuun tietoon pohjautuvat ohjeet ole myöskään niin mediaseksikkäitä kuin erilaiset nopeiden ratkaisujen tarjoajat. – Ne välillä turhauttavat ja harmittavat. Jotkut tarjoavat nopeita ratkaisuja raha silmissä, jotkut vain uskovat omaan juttuunsa. – Sellainen usko ei kuitenkaan perustu tutkittuun tietoon, vaan todennäköisesti pelkkään omaan kokemukseen. Mikä toimii itselle, ei välttämättä toimi toiselle. Yhden viikonlopun romahdus Korona tyhjensi myös ravintovalmentajan työkalenteria. Samalla päättyi kausi Laakson toisessa työssä taitoluistelutuomarina. Kuinka terveellisesti ja kurinalaisesti ravinnon ja liikunnan vaalija on itse jaksanut elää poikkeustilassa? – Yhtenä viikonloppuna tuli romahdus. Teki mieli lyödä hanskat tiskiin, kun tuntui, että kaikki loppui. Tällaisessa stressitilanteessa itselläni menee usein ruokahalu. – Sitten piti vain muistaa keskittyä ajattelemaan positiivisesti ja vaikuttamaan asioihin, joihin tällä hetkellä pystyy. Kansallinen ylituomari Kilpatasolla itsekin taitoluistellut Mia Laakso on edennyt arvioitsijana porras portaalta. Nyt hän kuuluu kansallisten ylituomareiden luokkaan. Kansallisena ylituomarina hänellä on pätevyys arvioida kaikkia Suomen kisoja. – Seuraavalle portaalle pääsy vaatii kutsun SM-ylituomaritestiin. Siitä seuraava taso on kansainvälisellä puolella, Laakso kertoo. – Kansainväliset tuomaritehtävät ovat tavoitteeni, mutta menee varmasti useampi vuosi ennen kuin olen sinne valmis. Ennen koronapandemiaa tuomarointi vei häneltä noin kolme viikonloppua ja useita arkipäiviä kuukaudessa. Liikuntatieteiden maisteriksi opiskellut Laakso ei koe, että hänen koulutustaustastaan olisi hyötyä tuomarina. Kokemuksen lisäksi omaa silmää ja taitoa ovat kehittäneet tuomarikoulutukset, tapaamiset sekä kisojen jälkeiset pyöreän pöydän keskustelut, joissa tuomarit kertaavat niitä eroavaisuuksia, joita ovat nähneet. Taitoluistelu on kiehtova sekoitus taidetta ja huippu-urheilua. Pitää katsoa niin koreografiaa ja suorituksen onnistumista kuin myös esiintymistä. – Siksi tuomarin tehtävät ovat niin mukaansatempaavia, kun omaakin taitoa pitää kehittää koko ajan. Ainakin rytmitajussa minulla on vielä kehitettävää. Laaksolla on taitoluistelulle annettavaa myös ravinto- ja fysiikkavalmentajana. Niin kauniilta kuin laji näyttää, hurja vaatimustaso tuo ongelmiakin. Esimerkiksi Kiira Korpi on uransa jälkeen kertonut kirjassaan, kuinka sairasta hänen suhtautumisensa ruokaan oli. Laakso on pitänyt luentoja taitoluistelijoille. Hän haluaa, että ravintoasioista aletaan puhua avoimesti. – Hoikkuusajattelu on ollut taitoluistelussa tabu. On ajateltu, että se kuuluu lajiin. – Sitä haluaisin tuoda lajiin, ettei se ole ok. Syödään vähän ja treenataan paljon -ajattelu ei vie pitkälle, vaan altistaa muun muassa loukkaantumisille.