Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Taloa ostavat tekevät usein tämän yleisen virheen: sekä ostajan että myyjän kannattaa aina olla mukana kuntotarkastuksessa – Selvitä myös nämä asiat ennen ostopäätöstä

Mitä pitäisi ottaa huomioon taloa ostaessa? Kysyimme asiantuntijoilta. Selvitimme myös, miten todennäköistä on saada korvauksia kiinteistössä todetusta virheestä. 1. Teetä kuntotarkastus. – Ole kuntotarkastuksessa ehdottomasti itse mukana. Pystyt syventymään rakennuksen sielunmaisemaan, kun kuulet, mitä tarkastaja kysyy omistajalta ja mitä omistaja vastaa. Samalla pääset näkemään, minkä ikäisiä eri järjestelmät ovat, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo. – Näin osaat ajoissa varautua pitämään puskurirahastoa esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimista varten. Vaikka talo olisi nyt ihan uusi talo, se ei ole uusi enää 15 vuoden päästä, Savolainen jatkaa. Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola muistuttaa, etteivät kuntotarkastus tai kuntotutkimuskaan takaa satavarmasti, ettei vaurioita olisi, koska toimenpiteissä ei avata kaikkia rakenteita. – Yllätykset tulevat, kun remontoidaan ja avataan rakenteita. Suurin osa on piilovirheitä, jotka ilmenevät kaupanteon jälkeen. Jos myyjä on tiennyt viasta, mutta jättänyt kertomatta, sitä on yleensä vaikea näyttää, Korpiola sanoo. Onko yleistä, että ostaja on kuntotarkastuksessa mukana? – Ei varmaan. Myyjä saattaa olla teettänyt kuntotarkastuksen etukäteen. Jos olisin myyjä, teettäisin kuntotarkastuksen vasta, kun löytyy potentiaalinen ostaja. Silloin turvallisuuden tunne kummallakin kasvaisi, Savolainen pohtii. 2. Tarvitaanko kuntotutkimusta , joka on laajempi kuin kuntotarkastus? Tämä selviää kuntotarkastuksessa. 3. Pyydä myyjältä olennaiset asiakirjat . Ainakin uudehkoissa taloissa asiakirjojen pitäisi löytyä. Selvitä myyjiltä, mitä talossa on elinkaaren aikana tehty, mitä vaurioita on ollut ja miten järjestelmiä on huollettu ja puhdistettu. Onko käyttö- ja huolto-opasta? Vuonna 2012 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki 117 i edellyttää huoltokirjaa. 4. Millaisia rasitteita tontilla on? Onko tonttia jaettu? Onko kyseessä kirvesvarsitontti, joka on lohkaistu suuremmasta tontista ja jonne johtaa pitkä, kapea tie? Käyttääkö yksityistietä joku muukin? Millaisia kunnallisia vesi- ja viemärijärjestelmiä tai kaukolämpöjärjestelmä tontilla on? Millaisia kuluja niistä tulee ja missä putket kulkevat? Tämä on hyvä tietää, jottet pihaa muokatessasi tai uutta rakentaessasi riko putkia. 5. Onko kaavaan tulossa muutoksia – uusia teitä, kerrostaloja tai pientaloaluetta? Selvittääksesi nämä asiat ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja kaavoitukseen. Kaavoituksen selvittäminen on tärkeää etenkin uusilla asuinalueilla, joiden koko ympäristöä ei ole rakennettu. Käy vähintään kunnan verkkosivuilla katsomassa, onko muutaman kilometrin säteelle tulossa kaavoitettavia alueita. Näin ei tule yllätyksenä, jos esimerkiksi lähimetsä kaatuu tai tulee ääniä maan louhinnasta. – Jos ostamasi kiinteistön viereen taajama-alueelle rakennetaan vuokratalo, siitä ei yleensä saa korvausta, koska ostajan pitää ymmärtää, että jos taajama-alueella on tyhjää tilaa, siihen saatetaan rakentaa, sanoo Korpiola. 6. Jututa naapureita: millainen paikka tämä on elää ja millaiset palvelut täällä on. – Ihmisillä on yleensä vilpitön halu auttaa toisia, kunhan joku kysyy. He voivat kertoa, että tuohon viereen on tulossa ampumarata tai että tämä on aivan ihana paikka, Savolainen sanoo. 7. Onko rakennusoikeutta jäljellä? Tarkista tämä. Ehkä haluat vielä rakentaa jotakin. 8. Lue kauppakirjojen kirjalliset dokumentit hyvin tarkkaan. Olisiko kuntotarkastuksen tai kuntotutkimuksen havaintoja hyvä kirjata kauppakirjaan? 9. Selvitä, paljonko asumiskustannuksiin kuluu rahaa: esimerkiksi lämmitykseen, jätehuoltoon ja veteen lämmityksineen. – Huomioi, että laskennallinen energiatodistus on vain suuntaa-antava. Energiankulutus saattaa poiketa tästä merkittävästikin, sillä toinen pärjää esimerkiksi 19 asteen sisälämpötilalla ja toinen tykkää 23 asteesta, sanoo Savolainen. Energiankulutukseen vaikuttavat myös esimerkiksi ilmansuunta, rakennukseen osuva auringon lämpö, rakennusmateriaalit sekä mahdollinen ilmalämpöpumpun käyttö. 10. Varmistu, että osaat käyttää taloa ja sen järjestelmiä oikein. Sovi, että voit jatkossakin kysyä myyjältä, jos sinulle tulee kysyttävää – näin sinun ei tarvitse pellepelottomana kokeilla. Esimerkkejä Kuinka todennäköistä on saada hyvitystä kiinteistön virheestä? Kuluttajariitalautakunta suositti vuonna 2018 hyvitystä 31:ssä käytettyjä kiinteistöjä koskevassa valituksessa. Hyvitystä ei suositettu 50 valituksessa. Valituksista 38 prosenttia johti siis hyvityksen suosittelemiseen. Luku koskee kaiken ikäisiä taloja, ei vain 2000-luvulla rakennettuja. Kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat suosituksia, eivät pakottavia määräyksiä. Päätöksiä noudatetaan hyvin, noin 80 prosentissa tapauksista. Kuluttajariitalautakunta suositteli hyvitystä ostajalle esimerkiksi tällaisissa kiistoissa vuoden 2018 ratkaisuissaan. Esimerkki 1 – Terassin lattialaatoissa halkeamia Kiinteistö rakennettu 2011. Myyjät, jotka ovat rakennusalan ammattilaisia, ovat rakentaneet talon itse. Kauppa vuonna 2017. Hinta 470 000 euroa. Terassin lattialaatoissa halkeamia rakennusvirheen vuoksi. Myyjien korvattava korjauskulut 2087,30 euroa, puhelin- ja matkakuluja, siivoustyötä ja asumishaittakuluja yhteensä 50 euroa sekä 200 euroa asiantuntijalausunnosta. Myyjien olisi pitänyt tietää rakennusvirheestä ja kertoa siitä, koska olivat itse rakentaneet talon. Rakennusvirhe johtui huolimattomuudesta. Esimerkki 2 – Katossa rakennusvirhe Rakennus valmistunut vuonna 2000, kauppa vuonna 2013. Hinta 310 000 euroa. Kattoremontti vuonna 2017, hinta 22 000 euroa. Ostajat vaativat myyjiltä 11 000 euroa katon rakennusvirheen takia. Kattorakenteesta puuttui suunnitelman mukainen korotusrima aluskatteen ja peltikatteen välistä, aluskatteena oli käytetty osalla kattoa siihen soveltumatonta tuotetta, aluskate oli paikoin pussilla siten, että katteen päälle mahdollisesti kertyvä vesi ei päässyt poistumaan katteen päältä normaalisti, harjalta puuttui aluskatteen yläpuolinen tuuletusaukko eikä kattorakennetta pidetty hyvän rakennustavan mukaisesti toimivana. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että kiinteistössä oli piilevä virhe eli katto oli merkittävästi huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli syytä olettaa kiinteistön ikä huomioon ottaen. Hinnanalennusta suositeltiin 5 000 euroa. Esimerkki 3 – Lämpövuotoja Rakennus valmistunut vuonna 2007, kauppa vuonna 2016. Talossa oli havaittu lämpövuotoja, ja salaojakaivojen paikat eivät olleet tiedossa. Suositettiin, että rakentaja korjaa lämpövuodot ja näyttää salaojakaivojen paikat. Esimerkki 4 – Lattiakaivossa paha virhe Kiinteistö valmistunut vuonna 2005, kauppa vuonna 2012. Hinta 211 000 euroa. Lattiakaivon virhe oli aiheuttanut laajahkot kosteusvauriot. Ostajat esittivät monta muutakin virheväitettä, joista osasta ei ollut näyttöä ja osasta oli tehty reklamaatio liian myöhään. Ostajien vaatimus oli noin 29 000 euroa. Kuluttajariitalautakunta suositteli hinnanalennusta 7 000 euroa. Esimerkki 5 – Umpisäiliö vuoti Vapaa-ajan kiinteistö, valmistunut vuonna 2004. Kauppa vuonna 2015. Hinta 148 000 euroa. Umpisäiliö vuoti. Ostajien vaatimus 7 000 euroa. Umpisäiliön keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta eli se oli hajonnut ennenaikaisesti. Tämä katsottiin piileväksi virheeksi, josta suositeltiin hinnanalennusta 5 500 euroa. Esimerkki 6 – Kaivon vesi epäpuhdasta ja varasto vino Vapaa-ajan rakennus valmistunut vuonna vuonna 2000, kauppa vuonna 2015. Hinta 185 000 euroa. Kaivon vesi ruokavedeksi kelpaamatonta, varasto vino ja tv-antennissa toimintahäiriöitä. Ostajan vaatimus 12 320 euroa. Suositettiin 4 000 euroa hinnanalennusta plus 220 euroa virheen selvittelykuluja. Varaston ja tv-antennin osalta ei todettu virhettä.