Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Voisivatko koronaviruksesta parantuneet viedä turvallisesti ruokaa riskiryhmille? Tämä saattaisi pelastaa suomalaisten henkiä

Koronaviruksen sairastaminen antaa immuniteetin sairaudelle, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan myös suomalaisesta koronavirustutkimuksesta. Tämä tieto voidaan itse asiassa kääntää eduksi epidemian aikana. Suomessa on nyt noin 450 testatusti sairastunutta, eikä toistaiseksi kuolleita. Muutama potilas on tehohoidossa. Näistä 450 potilaasta suurin osa paranee, osa todennäköisesti jo ennen epidemian huippua. Kansainväliset tutkimuksetkin viittaavat siihen, että suurin osa sairastuneista ei sairastu uudelleen, eivätkä he silloin voi levittää tautia. Eikö heitä kannattaisi joko vapaaehtoisuuteen perustuen tai valmiuslain mahdollistamilla poikkeusmääräyksillä ohjata koronavirustilanteen pahenemista estäviin tehtäviin kunkin kykyjen mukaan? Monelle löytyisi rooli Tässä vaiheessa sairastuneet lääkärit ja sairaanhoitajat eivät välttämättä olekaan pelkästään kirous, sillä parannuttuaan he pystyvät työskentelemään sairastumista pelkäämättä vaikeassa tilassa olevien koronaviruspotilaiden kanssa. Myös tavalliset koronavirusimmuniteetin saaneet kansalaiset voisivat esimerkiksi auttaa riskiryhmiä. Suomessa on yli 800 000 yli 70-vuotiasta, joiden henki on tällä hetkellä vaarassa ihmisten ilmoilla. Parantuneet voisivat viedä ruokaa ja lääkkeitä näille ihmisille ilman vaaraa, että koronavirus tarttuisi autettaviin. Jokainen sairastunut iäkäs vähemmän vähentää kuormitusta tehohoitopaikoilta, mikä taas lisää yksittäisten suomalaisten selviämisen todennäköisyyttä tehohoidossa. Sairastamisesta saatavan immuniteetin pituus on vielä arvoitus, mutta se tuskin muodostuu ongelmaksi epidemian ensimmäisen aallon akuutissa vaiheessa, jolloin pelastetaan ihmishenkiä. On myös ennenaikaista sanoa, etteikö joku potilas voisi saada koronavirustartuntaa nopeastikin uudestaan. Tästä on muutamia viitteitä aiemmista tapauksista maailmalta, mutta suojan kera parantuneita lienee huomattavasti enemmän. Auttaminen edellyttää toki sitä, että potilaan voimat ovat palanneet ja tauti on ollut lievä. On viitteitä siitäkin, että koronaviruksesta toipuminen on ollut hidasta. Onko Suomella laumasuojastrategia Paljon on puhuttu siitä, onko Suomella laumasuojastrategia vai ei. Laumasuojastrategia tarkoittaa, että mahdollisimman monta matalan riskin potilasta tartuttamalla saataisiin kansallinen immuniteetti. Maailman terveysjärjestö WHO on kritisoinut jyrkästi laumasuojastrategiaa tuhon tienä, kun ei edes tiedetä, kauanko immuniteetti kestää. Kattavaa suojaa ei välttämättä tule mahdolliselle epidemian toiselle aallolle laumasuojallakaan, vaan rokottamisella. Vaikuttaa siltä, että Suomen linja on monia muita maita enemmän kansalaisille itselleen vastuuta antava. Toisaalta linjassa on varaa kiristää valmiuslain asetuksilla, jos ihmiset eivät noudata määräyksiä ja vältä kokoontumista. Tarkoituksena ei liene tartuttaa mahdollisimman monta, sillä THL:kin kuvaa näitä skenaarioita vaikeina. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) on kieltänyt Suomen käyttävän laumasuojastrategiaa. Toisaalta THL haluaa epidemian, joka alkaa ja loppuu niin, että tapauksia on tasaisesti terveydenhoidon kestokyvyn rajoissa. Tämä mahdollistaa rajoitusten hölläämisen jossain vaiheessa ilman epidemian turhaa pitkittymistä. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty. Suomen linjaan kuuluu myös testien niukahko annostelu WHO:n ohjeiden vastaisesti. Lisätesteillä voitaisiin saada selville lisää parantuneita talkoisiin auttamaan muita. Olisiko tässä parempi peruste testata laajemmin? Lieväoireiset ja parantuneet voisivat olla muita nopeammin avuksi.