Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

"Ei tämä ainakaan töitä kannusta tekemään" – Sari Kerola nosti opintojensa aikana opintotukea vain kolmelta kuukaudelta, ja joutui maksamaan joka sentin takaisin korkojen kera

Ulvilalainen Sari Kerola , 49, näyttää paperia, joka on opintotuen takaisinperinnän maksusuunnitelma. Kahdennentoista ja viimeisen maksuerän eräpäivä on 15. huhtikuuta tänä vuonna. Hän nosti opintotukea koko kahden ja puolen vuoden lähihoitajaopintojensa aikana yhteensä vain kolmelta kuukaudelta. Nekin perittiin täysimääräisenä takaisin, vieläpä 7,5 prosentin korolla terästettynä. Noin 750 euron tuesta perittiin yli 800 euroa. 56,31 euron korotus on moninkertaisesti enemmän kuin samankokoisesta opintolainasta olisi mennyt korkoa. – 2 000 euron opintolainastani oli mennyt viime juhannukseen mennessä korkoa 11 euroa. Kerola ei ymmärrä, mitä tai ketä opintotuen takaisinperinnät ja tulorajat palvelevat. – Olen ollut lähes 30 vuotta töissä ja maksanut joka pennistä veroa. Olin tosi vihainen, että näinkö tämä palkitaan. Miksi opintotuki muuttuukin yhtäkkiä kalliiksi lainaksi? Ei tämä ainakaan töitä kannusta tekemään. Kannattaisi vain loisia valtion rahoilla. Palataan hetkeksi takaisin kultaiselle 80-luvulle. Kerola meni töihin jo 17-vuotiaana. Ammattia hän ei ollut itselleen lukenut, koska silloin työelämään pääsi ilmankin. Hän paiski töitä painoalalla aina kevääseen 2013 saakka, kunnes työpaikka meni alta. Hän sai huonot uutiset ollessaan äitiyslomalla. – Ajattelin, että nyt pitää lukea itselle uusi ammatti, sillä eihän nykyaikana mihinkään töihin pääse ilman tutkintoa. Kerola aloitti lähihoitajaopinnot Sataedussa vuonna 2015, kun perheen lapset olivat vasta 1- ja 3-vuotiaita. Kaksi ensimmäistä vuotta hän pystyi opiskelemaan työttömyyspäivärahan turvin, mutta sitten se loppui. – Tein jo opiskeluaikana aika paljon sijaisuuksia. Yritin miettiä tarkkaan, etteivät tulorajat ylity ja päivärahat mene sekaisin, mutta aika usein ne menivät. Kerola nosti 2 000 euroa opintolainaa ja sai tammikuussa 2017 ensimmäisen opintotuen. Noin 250 euron tuki tuli tarpeeseen. Pian Kerolalla kävi hyvä tuuri, kun hän kuuli ystävältään kotihoidossa vapautuneesta työpaikasta. Vanhusten kotihoitoon erikoistunut nainen sai kolmen kuukauden mittaisen työsopimuksen ja pääsi tekemään opintojensa viimeisen työharjoittelun palkallisena. – Ilmoitin heti Kelaan, että olen saanut töitä, eikä minulle tarvitse maksaa enää mitään tukia. Hän ehti saamaan opintotukea vain tammi-, helmi- ja maaliskuulta. Lähihoitajaksi hän valmistui etuajassa, vuoden 2017 huhtikuun lopulla. Vuoden lopussa hän sai vakituisen paikan. – Tein sitten onnellisena töitä, kunnes Kelalta tuli lasku, että maksapa opintuki takaisin. Helmikuussa 2019 Kerola sai Kelalta päätösehdotuksen opintotuen takaisinperinnästä. – Minulla kyse oli vielä pienestä summasta. Monella työkaverillani se on ollut tuhansia euroja. Minulla tässä on kyse enemmänkin periaatteesta. Kerola haki päätösehdokseen muutosta ja häntä pyydettiin toimittamaan selvitykset ansioista valmistumisen jälkeisinä kuukausina, eli touko-joulukuussa. Satakunnan Kansa on nähnyt Kerolan ja Kelan välisen kirjeenvaihdon. Siitä selviää, että Kerola on toimittanut Kelaan palkkalaskelmia opiskeluajaltaan 13. huhtikuuta 2017 asti, ja valmistumisensa jälkeen 15. kesäkuuta 2017 alkaen. Kela pyysi Kerolaa toimittamaan myös toukokuun palkkalaskelman. Sen, ja varmuuden vuoksi vuoden kaikki muutkin tilinauhat, hän kertoo lähettäneensä Kelalle myöhemmin paperiversioina. Maaliskuun lopulla Kelalta tuli uusi päätös. Muutosta se ei tuonut, vaan päätöksen mukaan kaikki opintuet perittäisiin takaisin 7,5 prosentilla korotettuna. Kerola alkoi maksaa kalliiksi lainaksi muuttunutta opintotukea takaisin. Miksi Kerolan opintotuki sitten peritään takaisin? Hän itse on siinä käsityksessä, että se peritään takaisin, koska hän on tehnyt valmistumisensa jälkeen töitä ja ansainnut rahaa. Kelan opintotukiasioiden vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kuitenkin sanoo, että opintotuen takaisinperintään vaikuttavat vain opiskeluaikana saadut tulot. – Valmistumiskuukauden jälkeen saadut tulot voivat olla miten suuret vain. Opintotukea ei koskaan peritä takaisin niiden tulojen takia. Satakunnan Kansan näkemän kirjeenvaihdon, takaisinperinnän päätösehdotuksen ja lopullisen takaisinperintäpäätöksen mukaan vaikuttaa siltä, ettei päätöksessä ole huomioitu kaikkia opiskeluajan jälkeen saatuja palkkoja, vaan osan on tulkittu olevan opiskeluaikana saatuja tuloja. – Käytäntönä on, että asiakas ilmoittaa opiskeluajan ulkopuolella saadut tulot. Opiskeluajan tulot lasketaan vähentämällä ne vuoden kokonaistuloista, Lahtinen sanoo. Yksi vaihtoehto on, että jälkikäteen toimitettu toukokuun palkkakuitti ei ole mennyt perille, tai sitä ei ole jostain muusta syystä huomioitu. Jos asiakas epäilee, että virhe on sattunut Kelan päässä, siitä kannattaa Lahtisen mukaan olla yhteydessä Kelaan. – Kyllä Kelan velvollisuus on korjata virheensä, eikä siinä ole mitään määräaikoja. Kerolan saamasta päätöksestä jää helposti siihen käsitykseen, että valmistumisen jälkeiset tulot vaikuttaisivat tuen takaisinperintään. Esimerkiksi takaisinperintään vaikuttavaa tulorajaa ei ole ilmaistu opiskelukuukausien tulorajana, vaan laskennallisena vuositulorajana. Siinä valmistumisen jälkeiset tulot huomioidaan, mutta vain tulorajaan saakka. Se on omiaan tekemään muutenkin vaikeaselkoisesta tekstistä vielä sekavampaa. Kerola ei ole suinkaan ainoa valmistunut, jolta opintotukea peritään takaisin, ei sinne päinkään. Pelkästään tämän vuoden tuloseurantakierroksella takaisinperinnän päätösehdotuksia lähetettiin 43 308 nykyiselle ja entiselle opiskelijalle. Liikaa maksettujen opintotukien takaisinperintä onkin ollut tähän saakka melkoinen sekamelska, joka tehdään vieläpä parin vuoden viiveellä. Tänä vuonna Kela perii takaisin vuonna 2018 maksettuja tukia. – Tulovalvonnan ensimmäinen kierros tehdään vielä toistaiseksi koko vuoden tulojen mukaan. Kela ei vielä vuosien 2017 ja 2018 osalta tiedä, mikä osa vuosituloista on saatu opiskeluaikana ja mikä osa valmistumisen jälkeen, Lahtinen sanoo. Näistä ensimmäisen kierroksen päätösehdotuksista noin neljännes lähetetään opintonsa aloittaneille tai päättäneille opiskelijoille. Heitä koskevat päätösehdotukset voivat olla aiheettomia, jos he ovat saaneet tuloja opiskeluajan ulkopuolella. Heillä takaisinperintä voidaan joko perua Kelalle lähetettyjen selvitysten jälkeen kokonaan, tai sitä voidaan pienentää. Aiheettomat perinnät johtuvat siitä, ettei Kela ole saanut opiskelijoiden tuloista muuta tietoa kuin koko vuoden ansiot. Sitä, miten moni on maksanut vahingossa tukea takaisin, vaikka hänellä ei olisi siihen velvollisuutta, ei tiedä kukaan. Tilanne korjaantuu Lahtisen mukaan ensi vuonna, kun Kela perii takaisin vuoden 2019 liikaa maksettuja opintotukia. Se liittyy viime vuonna käyttöön otettuun tulorekisteriin, johon työnantajat on velvoitettu ilmoittamaan kaikki maksamansa palkat kuukausikohtaisesti. – Jos sieltä selviää, että tulot on saatu muulloin kuin opiskeluaikana, emme lähetä ollenkaan takaisinperinnän päätösehdotusta, eikä asiakkaan tarvitse tehdä enää Kelalle mitään selvityksiä, Lahtinen sanoo. Hän kertoo ymmärtävänsä, että asiakkaat ovat närkästyneitä, kun he ovat joutuneet kaivelemaan vanhoja palkkakuitteja ja toimittamaan niitä Kelalle. – On ollut kiusallista lähettää puolentoista tai kahden vuoden takaisista asioista selvityspyyntöjä. Opintotuen takaisinperintään lisättävän 7,5 prosentin korotuksen pystyy Lahtisen mukaan välttämään palauttamalla liikaa maksetut opintotuet vapaaehtoisesti. Vuonna 2019 maksettujen opintotukien vapaaehtoisen palauttamisen takaraja on huhtikuun lopussa. – Jollei liikaa maksettuja opintotukia palauta vapaaehtoisesti määräajassa, tulee takaisinperintä, mihin lisätään se 7,5 prosentin korotus. Korotuksesta voidaan Lahtisen mukaan kuitenkin luopua, jos asiakas pystyy osoittamaan, että hän on saanut Kelasta virheellistä neuvontaa.