Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tilanne on vakava, perustelee koko oppositio yhteistä välikysymystään taloudesta ja työllisyydestä

Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattisen ja Liike nyt -eduskuntaryhmät jättivät tänään yhteisen välikysymyksen, jonka aiheena on hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkääminen. Ryhmät tiedottivat asiasta eduskunnan Valtiosalissa aamupäivällä. Eduskuntaryhmien mielestä hallituksen talouspolitiikka ei ole hallitusohjelman mukaista. Niiden mukaan hallituksen politiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, ylläpitää työttömyyttä ja johtaa veronkorotuksiin. – Olemme pakotettuja käyttämään opposition raskainta välinettä, koska hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on mennyt täysin vastuuttomaksi. Hallitus ei voi siirtää työllisyystavoitettaan vuosikymmenen loppuun. Tämä on vastuun välttelyä ja sotkun sysäämistä seuraavien hallitusten siivottavaksi, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi. – Budjettiriihen odotukset olivat suuret, tulokset heikot. Hallitus ei kyennyt tekemään päätöksiä velkakierteen pysäyttämisestä, riittävistä työllisyyspäätöksistä ja kilpailukyvyn uskottavasta parantamisesta. Keinoja työllisyyden vahvistamiseksi kyllä on. Nyt olisi tarvittu hallitukselta tahtoa niiden toteuttamiseksi, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi. Kokoomuksen mielestä työllisyystoimia olisi lukematon määrä, jos vain hallitus uskaltaisi ottaa ne käyttöön. Kokoomuksen listalla ovat muun muassa verotuksen keventäminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, paikallinen sopiminen, terapiatakuu ja superkotitalousvähennys yli 75-vuotiaille. Kokoomus on välikysymyksen aloitteentekijä. Puolue ilmoitti jo ennen hallituksen budjettiriihtä, että se tekee välikysymyksen, jos Sanna Marinin (sd) hallitus ei tee budjettiriihessä päätöksiä velkakierteen pysäyttämisestä, uudesta työllisyystavoitteesta ja ratkaisuista kilpailukyvyn parantamiseksi. Hallituksen budjettiriihi päättyi keskiviikkona. Valtion ensi vuoden budjetin loppusumma on 62,4 miljardia euroa ja budjetti on lähes 11 miljardia euroa alijäämäinen. Hallitus kertoi lisäksi työllisyystoimista, joilla se tavoittelee 31 000–36 000 lisätyöllistä. Työllisyystoimiin liittyvä eläkeputken kohtalo siirtyy työmarkkinajärjestöjen pohdittavaksi ja paikallisesta sopimisesta yritetään jälleen sopua kolmikantaisessa työryhmässä. Yhteistyö kertoo tilanteen vakavuudesta Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra sanoi mediatilaisuudessa, että koko opposition mukanaolo välikysymyksessä kertoo tilanteen vakavuudesta. Purran mukaan hallitus on epäonnistunut epidemian kärjistämän taloudellisen tilanteen hoidossa ja kroonisten ongelmien ratkaisemisessa. – Yksikään puolue ei ole kritisoinut sitä, että koronakriisissä otetaan velkaa, kukaan ei ole kyseenalaistanut elvytystä. Hallitus ei kykene tekemään suunnitelmia, jotka tarjoaisivat maamme tulevaisuuteen jonkinlaista valoa, erityisesti hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen kestävää pohjaa, se on hyvin huolestuttavaa. Purra huomautti myös, että hallitus ei ole suostunut luopumaan suurhankkeista tai joustamaan niiden ajankohdasta. Hallituksen suurhankkeisiin kuuluu muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen. Perussuomalaisten mielestä hallituksen pitäisi nyt unohtaa kaikki poliittiset lehmänkaupat ja kotiinpäinvedot. – Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää suomalaisia. Purra huomautti myös, että EU:lle on menossa miljardipaketti suomalaisten veronmaksajien maksamana. Velkaviisikko heittää velkaa syntymättömien lasten niskaan Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kutsui Marinin hallitusta velkaviisikoksi, joka siirtää työllisyystavoitteita ja niiden edellyttämiä toimia oman vaalikautensa lisäksi myös seuraavan vaalikauden ylitse vuosikymmenen loppuun. – Ennätysnuori hallituskoalitio heittää nuorten ja heidän vielä syntymättömien lastensa niskaan valtiollista velkaa loppuelämäksi, ilman keinoja selviytyä velkataakasta. Liike nyt -edustaja Hjallis Harkimo kehui Ruotsin sosiaalidemokraatteja Suomen sosiaalidemokraatteja paremmiksi. – Ruotsissa panostetaan veronalennuksiin ja investointeihin 10 miljardia euroa. Harkimo muistutti myös, että paikallisesta sopimisesta on puhuttu 10 vuotta. Harkimon mukaan on selvää, että saman koon sukkahousut eivät sovi kaikille yrityksille. Hallituksen on vastattava välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta. 1) Aikooko hallitus ryhtyä noudattamaan oman ohjelmansa talous- ja työllisyyspolitiikan kirjauksia vaalikauden aikana? 2) Ymmärtääkö hallitus räikeän epäsuhdan, joka hallituksen esittelemien työllisyystoimien ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi tarvittavien työllisyysuudistusten välillä on? 3) Suhtautuuko hallitus työttömyyteen vakavasti ja pyrkiikö se tekemään kaikkensa, jotta mahdollisimman moni 387 500 suomalaisesta työttömästä työnhakijasta pääsisi töihin? 4) Millä keinoin hallitus varmistaa, ettei Suomen verotus nouse ja kilpailukyky heikkene verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin? 5) Milloin hallitus esittelee suunnitelman, jolla julkisen talouden velkasuhde vakautetaan korkeintaan 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä? 6) Miten hallitus kokee parlamentarismin toteutuvan ilman voimassa olevaa hallitusohjelmaa, kun hallitusohjelman keskeiset tavoitteet eivät enää ole voimassa? 7) Milloin hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi hallitusohjelman, jonka tavoitteet ja keinot vastaavat muuttuneeseen talous- ja työllisyystilanteeseen? 8) Miten hallitus tasapainottaa julkisen talouden, jos työllisyys ei kehity hallituksen tavoitteiden mukaisesti?