Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pehru Ramstedtin Porin pitäisi kurottaa korkeammalle

Kiinteistöbisneksen suuri persoonallisuus Pertti "Pehru" Ramstedt jäähdyttelee näillä kesäkuumilla lähes 40 vuoden työuraansa kiinteistöalalla. Mitään sen ihmeellisempiä testamentteja hän ei jätä, mutta suostuu pohtimaan joitakin satakuntalaisen ja porilaisen kiinteistökaupan esillä olevista kysymyksistä. Vastauksia saadaan kiinteistösijoittamisen ihanuudesta Porin korkean rakentamisen ikuiseen kiistakysymykseen. 1. Julkisuudessa väitetään, että "mökkikauppa käy kuumana" ja "mökkikauppa on räjähtänyt", pitääkö tämä itse asiassa paikkansa? – Se pitää kyllä paikkansa, että kysyntä on kasvanut selvästi ehkä juuri koronaepidemiankin ansiosta. Se on näkynyt Porin seudulla, sillä kaupunki on noussut mökkikaupan Top ten -alueisiin. Se, kuinka paljon tämä kysyntä realisoituu varsinaisiin kauppoihin, jää nähtäväksi. Porissa voidaan kyllä päästä mökkikaupassa 10–20 prosentin kasvuun. Tosin kauppojen lähtötaso oli aika pieni. 2: Pitääkö väite "kiinteistösijoittaminen sopii kaikille" paikkansa? – Kyllä minä pitäisin asunto-osakkeisiin sijoittamista jokamiehen vakaana sijoitusmuotona. Kiinteistösijoitus tarjoaa 5–6 prosentin tuotot. Pörssiosakkeissa voi saada tuottoa paljon enemmänkin, mutta siellä ovat myös riskit. – Porissa kiinteistösijoittaminen on sikäli järkevää, että asuntojen hintataso on alhainen. Pori on siinä asiassa maan halvimpia isoja kaupunkeja. Vuokratuotto on täällä kuitenkin hyvä. – Jos puhutaan asuntojen arvonnoususta eikä vuokratuotoista, niin se on kyllä kasvukeskuksissa Poria korkeampi. 3. Tasoittuvatko Porissa asuntojen hinnat? Nythän esimerkiksi Kaanaasta lähellä Yyteriä on saanut kolmion runsaalla 20 000 eurolla, kun taas uustuotanto Porin paraatipaikoilla on täkäläisittäin kovissa hinnoissa. – En näe syytä, miksi tähän tulisi muutos. Sinänsähän siinä ei ole monen mielestä mitään järkeä, että tilavan asunnon saa Porista mopoauton hinnalla. Markkinoilla kuitenkin määräävät ne kuuluisa kolme sanaa sijainti-sijainti-sijainti. Siellä missä ei juuri ole palveluita, asunnot ovat halpoja. "Kirkolle tultaessa" hinnat taas nousevat. 4. Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat laskeneet. Jatkuuko tämä romahduksena? – No sille ei ainakaan ole perusteita, että keskustoista etäällä sijaitsevien omakotitalojen hinnat nousisivat. On edelleen paineita, että monilla paikoilla hinnat pysyvät halpoina. Eivät ne ihmiset todellisuudessa koronan takia takaisin maalle palaa, vaikka niin on arveltu. – Tosin on muistettava sekin, että suosituimmilla alueilla omakotitalojen hinnat myös saattavat nousta. Silloinkin kyseessä on juuri se sijainti. 5. Nuoret sijoittavat varojaan helposti mieluummin elämäntyyliinsä kuin asumiseen. Väheneekö suomalaisten omistusasuminen? – Suomalaisista tilastollisesti noin kaksi kolmannesta asuu omistusasunnossa. Pääkaupunkiseudulla omistusasuntoja on alle puolella asukkaista. – Omistusasuminen on jatkossakin suomalaisilla verissä. Jos perustat perheen, niin rakennat tai ostat omakotitalon. Se on suomalainen tapa. Maksettu talo on sitten myös säästettyä pääomaa. – Kun mennään Ruotsiin, niin tapa on toisenlainen. Siellä otetaan asuntolaina ikuisiksi ajoiksi, eikä sitä ole edes tarkoitus maksaa pois. Kun puhuin suomalaisesta 20 vuoden asuntolainasta ruotsalaiselle kollegalleni, hän ihmetteli, että "maksavatko suomalaiset todellakin asuntolainansa pois". Se velan maksu on täällä tapa. Se maksetaan siinä missä maksettiin sotakorvauksetkin. 6. Miten Porin kaupunki on onnistunut kaavoituksessa? Toivoisin, että oltaisiin rohkeita ja kaavoitettaisiin lisää tornitaloja. Vaikka epäilyjä oli, ettei esimerkiksi 16-kerroksinen Linnanmaan kulma täyttyisi, niin kyllä siellä taitavat kaikki asunnot olla myytyjä. – Korkeaa taloa ei kannata pitää kirosanana. Ne eivät tietenkään sovi minnekään arvokkaaseen vanhaan Kivi-Poriin, mutta monelle muulle paikalle kyllä. Karjarantaankin olisi heti alussa pitänyt rohkeasti rakentaa korkeampaa asuintalokantaa. 7. Entäpä onko kaupungin oma kiinteistöpolitiikka onnistunutta? – Tuohon nyt on vaikea kovin yksityiskohtaisesti ottaa kantaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että kaupungin kassaan pitää saada lisää varoja. Silloin täytyy yhtenä asiana miettiä myös, mitä tehdä omalla kiinteistövarallisuudella. Kaupungilla on käyttämätöntä kiinteistömassaa, kuten keskustan tyhjiä oppilaitoksia, josta pitäisi luopua. – Kaupunki on toki tekemässä hyviäkin ratkaisuja. Yhtenä sellaisena näen Teljäntorin virastotalon hankkeen, jossa mukana ovat Porin kaupunki ja valtio. Teljäntorin sijainti on toiminnalle erittäin hyvä. Virastotalon olemassaolo elvyttää myös kaupunkikeskustaa. Nykyisille Teljäntorin osakkeenomistajille yksi iso ostaja olisi hyvä kokonaisratkaisu. OP Koti Länsi-Suomi Oy LKV:n toimitusjohtaja Pertti "Pehru" Ramstedt on myyntialalla aloittanut, mutta kiinteistökaupassa 37,5 vuotta toiminut alan konkari, joka on nähnyt niin kiinteistökaupan hullut vuodet kuin laman kurjuudet. Toiminut 40 vuoden ajan joulupukin sijaisena. Otti viime jouluna ensimmäistä kertaa palkkiota tästä työstä ja lahjoitti koko summan Planin tyttöjen koulutukseen. Suuri Viron ystävä. Erityisesti toiminut Viron Suomen pojat eli Soome poisid -veteraanien hyväksi. On kerännyt myös mitaleita ja materiaalia Viron vapaussodasta ja viime sodissa Suomen puolella taistelleiden virolaisten historiasta. Näistä on järjestetty kaksi näyttelyä. Militariakeräilijä , joka on erikoistunut vuoden 1918 sisällissodan materiaaliin etenkin punaiselta osapuolelta. Kokoelmissa paljon muutakin, muun muassa Mannerheim-risti. Kertoo edelleen olevansa alkoholisti, vaikka korkin kiinni laittamisesta on iät ja ajat. Sanoo asian sen takia, "että jos siitä olisi jollekin toiselle apua". Eläkkeelle jäävä asuntosijoittaja, joka aikoo nauttia pääomatuloista henkilökohtaisena eläkkeenään.