Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Arviointikertomus pelastuslaitoksesta floppasi

Johtavan konsulttiyhtiön laatima arviointikertomus Satakunnan pelastuslaitoksen toiminnasta osoitti täydellistä tietämättömyyttä laitoksen roolista osana ensihoitopalvelua. Näin kävi, vaikka ohjausryhmässä ja haastateltavina oli useita keskeisiä henkilöitä, joiden vastuulla on satakuntalaisten turvallisuus. Kertomus toisti yleistä virhekäsitystä. Sen mukaan vain ambulanssitoiminta on osa ensihoitopalvelua. Ensivasteyksikkötoiminnan pääteltiin olevan osa varsinaista pelastustoimintaa, vaikka lainsäädäntö ja Satasairaalan tekemä ensihoidon palvelutasopäätös kertoo, että toiminta on osa erikoissairaanhoidon järjestämää ensihoitopalvelua. Satasairaalan toimintamalli ensivasteyksikköjen käytöstä ja siihen liittyvä hälytysohje lienee johtanut arvioitsijoita harhaan. Lainsäädännöstä ja ensihoidon palvelutasopäätöksessä asetetuista potilaan tavoittamisajoista huolimatta Satasairaala ei ole ohjeistanut Hätäkeskusta käyttämään ensivasteyksikköjä vakavissa onnettomuuksissa. Usein ne saavuttaisivat potilaat aikaisemmin kuin lähin ambulanssi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alkuvaiheessa jopa kymmenien minuuttien ajan potilaiden tutkimista ja hoitoa johtaa insinööritaustaisen palomestarin alaisuudessa toimiva pelastusyksikkö eikä akuuttilääketieteeseen erikoistuneen lääkärin ohjeistuksen perusteella toimiva ensivasteyksiköksi varustettu ja erikoiskoulutettu pelastusyksikkö. Olen lähestynyt Porin kaupunginhallituksen jäseniä, että he ottaisivat huomioon tämän potilasturvallisuutta vaarantavan mallin tehdessään johtopäätöksiä arviointikertomuksesta. Vuodesta 2009 yhteydenottoni niin pelastuslaitoksen kuin Satasairaalan viranhaltijoihin ja toimintani vuodesta 2017 sairaanhoitopiirin valtuustossa ovat olleet tuloksettomia. Nykyisen hälytysohjeen vaikutus on sama kuin jos ambulansseilta kiellettäisiin hälytysajo, kun ne yrittävät tavoittaa onnettomuuden uhreja mahdollisimman nopeasti. Viime kevään ensivastehenkilöstön etäkoulutuksessa Satasairaala perusteli ensivasteyksikköjen alikäyttöä hätäkeskuksien onnettomuuden uhrien vammoja ja avun tarvetta liioittelevalla riskinarvioinnilla. Miksi hätäkeskuksille ei hyväksytä samaa toimintaperiaatetta, jota käytetään, kun lääke- ja hoitotieteessä päätetään hoitotoimenpiteistä? Lääkehoito katsotaan aiheelliseksi ja sen aloittamatta jättäminen virheeksi, vaikka vain osa hoidon saaneista hyötyisi siitä (NNT-luku). Kokemukseni perusteella ensivasteyksikön toiminnasta hyötyy merkittävästi vähintään joka kymmenes potilas. Jokaiselle voidaan tarjota uhrien arvostamia, turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviä hoiva- ja huolenpitotoimenpiteitä. Kirjoittaja on Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston ja Ulvilan Satakunnan kaupunginvaltuuston jäsen (vihr.)