Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kauanko koronatestin tuloksia joutuu nyt odottamaan, kenen näyte on kiireellinen? – Kysyimme 8 kysymystä Satakunnan koronatestauksesta, tässä kaikki mitä siitä pitää tietää

Kysyimme Satakunnan koronatestauksen tilanteesta SataDiagista, joka huolehtii maakunnan koronanäytteistä. Vastaajina ovat liikelaitoksen johtaja Harri Hagman , laboratorion ylilääkäri Rutta Kuusela sekä infektioyksikön osastonylilääkäri Tuomas Nieminen . He eivät vastauksissaan ota kantaa yksittäiseen potilastapaukseen tai yksittäisen kunnan toimintatapaan. Vastaukset on annettu 6. elokuuta, joten ne koskevat sen hetkistä tilannetta. 1. Kauanko koronatestituloksen saamisessa kestää ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Suuri osa saa koronatestin tuloksen testiä seuraavana päivänä, mutta tällä hetkellä tuloksen saamisessa voi kestää 2–5 päivää. Odotusaika riippuu siitä, missä näyte on otettu, onko näytteitä sinä päivänä ollut paljon, ja onko näyte luokiteltu kiireelliseksi vai ei. Jos näyte on kiireellinen, vastaus pyritään saamaan saman päivän aikana. SataDiagin laboratoriossa pystytään testaamaan nykyisellään 220–250 näytettä päivässä, ja jos niitä on enemmän, ei-kiireellisiä näytteitä voidaan lähettää THL:n laboratorioon Helsinkiin. Silloin viivettä tulee näytteen kuljettamisen vuoksi. – Jos THL:n laboratoriossa kuitenkin todettaisiin näytteessä positiivinen koronatulos, siitä soitetaan kyllä heti SataDiagin laboratorioon, joka ilmoittaa asian infektiolääkärille, ja kyseiseen potilaaseen otetaan yhteyttä puhelimitse, sanoo Rutta Kuusela. Sitä ei siis tarvitse pelätä, että positiivisen testituloksen ilmoittaminen viivästyisi. 2. Keiden koronatestit ovat kiireellisiä ja keiden ei-kiireellisiä? Kiireellisiä näytteitä ovat ne, jotka on otettu terveydenhuollon osastoilla olevilta potilailta, sairaaloiden päivystyksessä olevilta potilailta, jotka voivat joutua osastohoitoon, ja jossain määrin myös terveydenhuollon henkilökunnan näytteet. Lisäksi on tapauksia, joissa epäillään vaikka osastoepidemiaa, jolloin nämä näytteet voidaan laittaa etusijalle. Jos on tiedossa, että henkilö on altistunut koronalle, ja hänellä on oireita, pyritään hänestä otettu näyte analysoimaan kiireellisenä. Ei-kiireellisiä taas ovat käytännössä kaikki muut näytteet. Testattavan ikä ei vaikuta siihen, onko näyte kiireellinen vai ei. 3. SK:n lukija ihmetteli sitä, että tuloksesta ei soitettu tai laitettu tekstiviestiä, vaan hän joutui itse tarkistamaan Omakannasta, onko testi jo analysoitu. Miksi hän ei saanut soittoa? Kunnat voivat itse päättää, millä lailla tuloksista ilmoitetaan. Terveydenhuollon verkkopalvelu Omakanta on tietoturvallinen tapa, mutta joskus päivitetty tieto voi näkyä pienellä viiveellä. – Soittelu vie aikaa ja resursseja, mutta täällä Satasairaalassa olemme kyllä soittaneet siitä huolimatta ainakin aiemmin myös negatiivisista tuloksista, Tuomas Nieminen sanoo. Jos testitulos on positiivinen, siitä ilmoitetaan henkilölle saman tien soittamalla, riippumatta siitä, mikä kunnan käytäntö negatiivisten tulosten suhteen on. 4. Riittääkö testauskapasiteetti Satakunnassa? Tällä hetkellä kapasiteetti riittää jokseenkin, vaikka viimeiset pari viikkoa testausmäärät ovat olleet kovassa kasvussa. Viimeisen viikon sisällä näytteitä on analysoitu 250–300 per päivä. Harri Hagman sanoo, että tavoitteena on kasvattaa kapasiteettia niin, että lokakuun alkuun mennessä voitaisiin analysoida maksimissaan noin 500 näytettä päivässä, kun tällä hetkellä maksimi on reilut 200 näytettä. Jotta tähän päästään, laboratorioon on jo siirretty ja siirretään lisää työntekijöitä, jotta olemassa olevia laitteita voidaan käyttää pidemmän aikaa päivästä. Nykyisiin laitteisiin on tehty laajennuksia ja lisäksi ollaan hankkimassa Satakuntaan viidettä analyysilaitetta. Kaikkeen ei kuitenkaan voida laboratoriossa vaikuttaa. Se, kuinka monta näytettä voidaan analysoida, riippuu myös esimerkiksi näytteenottotarvikkeiden saatavuudesta ja analyysissä tarvittavien reagenssien saatavuudesta. 5. Mistä ruuhka testauksessa johtuu? Nyt on liikkeellä kesäflunssaa, jonka oireet voivat olla samankaltaisia kuin koronan. Tuomas Nieminen muistuttaa, että käsienpesu ja kontaktien välttäminen auttavat ehkäisemään myös tavallisen flunssan leviämistä. Koronaohjeita noudattamalla saataisiin vähennettyä testausruuhkaa ja säästettäisiin veronmaksajien rahoja. – Aikuiset sairastavat keskimäärin 1–2 flunssatautia vuodessa ja lapset jopa kuusi. Jos jokainen sairastunut testataan, siihen on yhdenkään laboratorion vaikea vastata kohtuullisella viiveellä. 6. Voiko ihminen hakeutua koronatestiin muualla kuin omalla kotipaikkakunnallaan, jos on vaikka lomalla tai mökillä? – Ainakin näin pitäisi olla, että koronatestiin pääsee missä tahansa kunnassa vain. Se on ollut meidän viestimme, sanoo Tuomas Nieminen. Päätös on terveyskeskuksen, mutta ulkopaikkakuntalaisten testaaminen on satakuntalaistenkin etu. Jos koronan saanut matkailija on ollut täällä liikenteessä, testin avulla pystytään nopeammin jäljittämään alueella altistuneet. 7. Entä ulkomaalaiset jotka oleskelevat Suomessa, saavatko he Satakunnassa julkisesta terveydenhuollosta ilmaisen koronatestin? – En osaa sanoa, kuinka kunnat tässä menettelevät, mutta tämän taudin diagnostiikka pitäisi olla potilaalle ilmaista, ja se koskee myös muun maan kansalaisia, sanoo Tuomas Nieminen. 8. Missä tilanteessa koronatestiin on syytä hakeutua? Vaikka kapasiteetissa on haasteita, edelleen suositellaan hakeutumaan testiin matalalla kynnyksellä. Oirekuva voi olla vaihteleva. Pelkkä nuha on harvoin koronan oire, mutta oireet voivat olla monenlaisia: yskää, lihassärkyä, päänsärkyä, ripulia, kurkun karheutta, makuaistin muutoksia... Jos epäilee itsellään tai lapsellaan koronaa, niin lievästäkin epäilystä kannattaa hakeutua testiin.