Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Puustellin tehtaan itse kehittämä malli pelastaa työelämän siviiliuupuneita –”Osa kohtelee itseään tahallaan huonosti”

– Työnantajana joudun kohtaamaan huolestuttavan usein tapauksia, joissa työllä ei ole mitään tekemistä työntekijän uupumuksen aiheuttajana. Siviiliuupumusta on paljon ja se näkyy työpaikoilla pahoinvointina. Näin toteaa Harjavallassa toimivan Puustelli Group Oy:n tehtaanjohtaja Tarmo Vesimäki, joka johtaa noin 300 työntekijän tehdasta ja takana on yli 30 vuotta saman yrityksen palveluksessa. – Olen nähnyt 30 vuoden aikana työpaikalla kaikki mahdolliset siviiliuupumusta aiheuttavat ongelmat, parisuhteen kriisit, rahahuolet, omat ja läheisten sairaudet ja monet muut elämäntapaongelmat. Osa kohtelee myös itseään tahallaan huonosti, Vesimäki sanoo. Vesimäen mukaan ei ole harvinaista, että tiettyihin päiviin, kuten perjantaihin tai maanantaihin osuu paljon sairauspoissaoloja. Pidennetty viikonloppu merkitsee osalle pidennettyä juhlaputkea ja siitä toipumista työelämän kustannuksella. Myös yöllä pelaaminen ja päivällä nukkuminen uuvuttavat tänä päivänä monia, tietää Vesimäki. – Vaikka meillä tehdään erinomaista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, on lääkärinkin joskus vaikea puuttua työelämän ulkopuolelta tuleviin vaivoihin. Näiden ihmisten olo ei parane vähääkään sillä, että heille etsitään uusia työtehtäviä firman sisältä, jos uupumuksen syyt ovat muualla kuin työssä, Vesimäki painottaa. Vaikka siviilielämän syitä ja kriisejä riittää laidasta laitaan, Vesimäki ei halua missään nimessä syyllistää ketään omista ongelmista. Kyse on puhtaasti siitä, ettei kaikkea laitettaisi automaattisesti työuupumuksen piikkiin, vaan tunnistetaan ongelmien todelliset syyt, jotta työntekijää voidaan paremmin auttaa. – Työuupumus ja siviiliuupumus täytyisi kyetä pitämään erillään, jolloin voidaan miettiä ja löytää oikeat ja vaikuttavat toimenpiteet. Tämä erillään pito onnistuu paremmin, kun käytetään kummastakin ongelmasta omaa termiä, Vesimäki huomauttaa. Tätä varten Puustellin tehtaassa on kehitetty 10 vuotta sitten malli, jolla puututaan yli 10 prosenttia työajasta ylittäviin sairauspoissaloihin kaksi kertaa vuodessa. Kyse on varhaisen puuttumisen mallista, jossa työterveyslääkäri, työntekijä ja lähiesimies yhdessä pohtivat, miten työkykyä voidaan parantaa, olipa syyt sitten työperäisiä, siviilielämästä johtuvia tai molempia. – Jotta tilannetta voidaan paremmin kartoittaa, lähiesimies kertoo myös omat havaintonsa lääkärille siitä, miltä työntekijän tilanne vaikuttaa. Lääkäri saa tätä kautta enemmän työvälineitä työntekijän auttamiseksi. Lääkäri ei tietenkään paljasta kenenkään potilastietoja, eikä kenenkään yksityisyydensuojaa rikota, Vesimäki painottaa. Yhtä lailla myös esimiehet joutuvat Vesimäen mukaan työkykypalavereissa luupin alle ja miettimään omia toimintatapoja, jos käy ilmi, että työntekijä kokee työjärjestelyjen tai esimiestoiminnan olevan syy työuupumukselle. Vastuuta ja huolta uupuneista kannetaan Puustellin tehtaassa yhdessä rintamassa, eikä kaveria jätetä. – Meille palkataan väkeä vain vakituisiin työsuhteisiin ja työurat ovat täällä todella pitkiä. Sekin helpottaa ongelmien tunnistamista, kun väki tuntee toisensa pitkältä aikaväliltä. Meillä on ollut myös sama työterveyslääkäri 2o vuotta, Vesimäki valottaa taustoja. Vesimäki myöntää, että alkuun uusi käytäntö otettiin työntekijöiden keskuudessa hiukan epäillen vastaan ja pelättiin, että työnantaja alkaa kontrolloida ja kytätä. Nopeasti työntekijöille kuitenkin valkeni, että kyse onkin huolenpidosta – Tällä systeemillä on saatu pelastettua monen ihmisen työkyky, kun olemme pystyneet löytämään aidot ja oikeat syyt uupumiselle. Työnantajalla on Vesimäen mukaan valtavasti konsteja tukea työntekijän työkykyä silloinkin, kun uupumuksen syyt ovat siviilissä. – Jos työntekijä kertoo esimerkiksi, että nyt on paha aviokriisi meneillään ja uuvuttaa, kysyn että mitä voin tehdä. Monenlaisia työaikajärjestelyjä ja joustoja on mahdollista käyttää, kun elämässä tulee kriisejä. Ei teetetä esimerkiksi vuorotöitä tai jos kahdeksan tunnin työaika on liikaa, työntekijä voi tehdä kuusi tai neljä tuntia päivässä jaksamisen mukaan. Puustellissa on mahdollista siirtyä myös osa-aikaeläkesysteemiin ennen virallista osa-aikaeläkeikää. – Kun ihminen vanhenee, krempat lisääntyvät ja virta vähenee. Jos siinä vaiheessa on mahdollista olla viikon töissä ja viikon kotona, työteho nousee kummasti työviikkoina, kun tietää että seuraavan viikon saa huilata. Mikäli työpaikalla henkilökemiat eivät osu yksiin, ihmisiä kannattaa Vesimäen mukaan siirtää mahdollisuuksien mukaan eri vuoroihin tai työtehtäviin, sillä huono työilmapiiri voi pitkän päälle uuvuttaa ihmisen. Tällä systeemillä on saatu pelastettua monen ihmisen työkyky, kun olemme pystyneet löytämään aidot ja oikeat syyt uupumiselle. Vesimäki muistuttaa, että Puustellin malli on vapaasti kopioitavissa, sillä kyse ei ole liikesalaisuudesta eikä rakettitieteestä. Tulokset puhuvat puolestaan, että jotain on tehty oikein. – Poissaoloprosentit ovat selkeästi laskeneet. Työeläkelaitokseltakin oikein ihmeteltiin sitä, että meiltä ei jää porukkaa työkyvyttömyyseläkkeelle. Sehän se tässä tarkoituksena on, että saadaan turvattua ihmiselle työkyky koko hänen työuransa ajan. Ja se vasta kalliiksi työnantajalle tuleekin, jos työntekijä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle kesken työuran, jatkaa Vesimäki. Mies kannustaa muitakin yrityksiä varhaiseen puuttumiseen ja joustoihin eri elämäntilanteissa. – Jos työntekijä tietää, että työnantaja joustaa vaikeissa tilanteissa, on helpompi ottaa ongelma esille ajoissa ja saada joustoja työkyvyn ylläpitämiseksi. Jos pitää pelätä esimiehen reaktiota, ei kukaan halua puhua ongelmistaan ja silloin uuvutaan entistä enemmän. 20 vuotta Puustellin työterveyslääkärinä toiminut Mika Virtala on samaa mieltä Vesimäen kanssa siitä, että siviiliuupumuksesta pitäisi puhua enemmän. – Ongelma kytkeytyy siihen, ettei kukaan meistä tiedä, lähteekö puoliso, kuoleeko läheinen tai tuleeko joku muu romahtaminen. Jos työnantaja ei huomioi sitä tai tulkitsee väärin signaaleja, tilanteet kerrostuvat entistä pahemmin ja tapahtuu laukalle lähtöjä, Virtala selostaa. Virtala käyttää esimerkkinä kuvitteellista tilannetta, että työntekijä on valvonut öitä miettien, että tehoaako rintasyöpää sairastavan vaimon solunsalpaajahoidot. Työnantaja tulkitsee raskaan tilanteen aiheuttaman uupumuksen oireet väärin ja edessä on konflikti. – Työnantaja voi kokea, että työntekijän tuottavuus on heikentynyt ja yrittää ratkaista tilanteen järjestämällä työntekijään toisiin tehtäviin. Ei kukaan pysty omaksumaan uusia tehtäviä siinä tilanteessa, kun kuula on jumissa eikä jaksa mitään muutenkaan, Virtala muistuttaa. Siinä tilanteessa lääkäri voi Virtalan mukaan estää konfliktin syntymisen ja määrätä uupuneen työntekijän hetkeksi sairauslomalle. – Poissaolo ei saa kuitenkaan olla liian pitkä. Myös kuolema pitäisi ymmärtää työpaikoilla elämään kuuluvaksi tragediaksi, joka koskettaa vuorollaan jokaista työntekijää tavalla tai toisella. – Suruaika pitää sallia ja sen jälkeen ei muuta kuin seuraavaa peliä kohti, sanailee Rauman Lukon entisenä joukkuelääkärinäkin toiminut Virtala. Elämäntavoista johtuva uupuminen näkyy Virtalan mukaan myös työelämässä. – Nuoriso pelaa öisin paljon ja se näkyy myöhästelynä ja uupumuksena töissä. Vaikka yöpelaamisen vaikutukset ovat näkyneet myös Puustellin tehtaalla, Virtala kiittelee yritystä siitä, ettei nuoria potkita heti pihalle ensimmäisistä virheistä. – Se on hyvä, ettei heti sanota, että tämä oli nyt tässä ja terve. Ei kukaan ole seppä syntyessä ja jos ei anneta mahdollisuutta uuteen yritykseen, ei voi myöskään oppia. Työ kuitenkin parhaimmillaan rytmittää elämää, kun on pakko herätä aamulla, Virtala toteaa. Kahden vuosikymmenen kokemus saman työpaikan työterveyslääkärinä auttaa Virtalan mukaan tunnistamaan potilaiden ongelmat paremmin, kun historia on tuttu. – Lääkäri oppii tuntemaan työntekijöiden vahvuudet ja heikkoudet vuosikymmenten aikana. Aika taikuri saa olla, että oppisi ihmisten tarinat tuntemaan lyhyen käynnin aikana. Vaikka lääkäri tietää kattavasti potilaan asioista, niistä ei Virtalan mukaan koskaan lörpötellä työnantajalle – Lääkäri ei paljasta koskaan potilassalaisuuksia. Lääkärille potilas tulee aina ensin. Periaatteena on, että lääkäri on riittävän lähellä potilasta, mutta riittävän kaukana työnantajasta. Virtala haluaa kannustaa muitakin firmoja pitkäjänteiseen ja vastuulliseen omalääkäri-toimintaan, sillä kokemukset Puustellin mallista ovat rohkaisevat. – Aika hyvin täällä Puustellissa on mennyt. Poissaoloprosentin paranemisen lisäksi myös työhyvinvointi ja me-henki ovat parantuneet. Hienoa, että myös luottamushenkilöt ja työsuojelu neuvovat ja tekevät yhteistyötä hyvin näissä asioissa, Virtala kiittelee. Merkittävin työn tulos löytyy kuitenkin ihmisistä, joista on otettu koppi silloin, kun he ovat olleet vaarassa pudota ulos työelämästä ja omasta elämästä. – Ihmisten elämiäkin on tällä mallilla saatu ilmeisesti pelastettua, Virtala kiteyttää. Ongelma kytkeytyy siihen, ettei kukaan meistä tiedä, lähteekö puoliso, kuoleeko läheinen tai tuleeko joku muu romahtaminen. Jos työnantaja ei huomioi sitä tai tulkitsee väärin signaaleja, tilanteet kerrostuvat entistä pahemmin. Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriö, jonka seurauksesta ihmisen voimavarat ehtyvät. Työuupumus voi johtaa sairastumiseen tai olemassa olevien sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyteen. Lääketieteellisissa tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle. Se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi terveysongelmaan liittyvänä tekijänä. Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä. Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa, joka on 22 prosenttia. Vakavasta työuupumuksesta kärsii arviolta 2–3 prosenttia. Työuupumuksen oireet: Voimakas yleistynyt väsymys: Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään yksittäiseen urakkaan. Kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä. Alentunut aikaansaamisen tunne: “Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin.” Monella työuupumus aiheuttaa myös somaattisia oireita, kuten univaikeuksia, sydämen rytmihäiriöitä tai selkäkipuja. Työterveyslaitos