Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Talouskurimuksessa kamppailevan Rauman rahat eivät riitä liki 140 miljoonan euron uudisrakennuksiin – Kalle Leppikorpi: ”Kaikki pitäisi tehdä velkapääomalla”

Talouteensa tasapainotuskeinoja etsivä Rauma joutuu miettimään uudelleen rahankäyttönsä investointeihin, muun muassa uusien koulujen sekä opetuksen ja liikunnan monitoimikeskuksen, Karin kampuksen rakentamiseen. Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman ohjausryhmän ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) kertoo ryhmän käsitelleen torstaina 3. lokakuuta ohjelma- ja budjettitilannetta. Hänen mukaansa tavoitteena olevia menovähennyksiä ja toiminnallisia muutoksia kierretään edelleen kuin kissa kuumaa puuroa. Talouden vakauttamisen vaikeuskerrointa on lisänneet vielä toimialojen menoesitykset vuoden 2020 talousarvioon ja vuosille 2021-23. Etenkin rakennushankkeet ja -toiveet ovat ylittämässä taloudellisen todellisuuden. Tekninen valiokunta kokosi kuluvalla viikolla eri toimialojen talonrakennusinvestoinnit ja vuosille 2020-23 on esitetty yhteensä noin 137,4 miljoonan euron bruttoinvestoinnit pelkästään uudisrakentamiseen. Suurimmat niistä ovat Karin kampus, uudet Nanu-Järvelän ja Uotilan koulut, pääterveysaseman peruskorjaus tai uuden rakentaminen, Kaunisjärven vanhainkodin muutoskorjaus hyvinvointikeskukseksi ja uusi paloasema valtatie 8:n ja Kodisjoentien risteykseen. – On välttämätöntä miettiä tärkeysjärjestystä ja porrastaa uudelleen rakennushankkeet, kertoo Leppikorpi VVR-ohjausryhmän myös päätelleen. – Kassassamme ei ole rahaa, kaikki pitäisi tehdä velkapääomalla. Se ei ole mahdollista, hän lisää. – Ohjausryhmällä ei ole vielä esityksiä muutoksista, mutta marraskuussa valtuuston ne pitää tehdä ja päättää. Siihen meidät on valittukin. Sitten tulee vielä vuoden 2020 talousarvio, eikä se paketti ei ole yhtään sen helpompi kuin Vahva ja vakaa Rauma -ohjelma, Leppikorpi sanoo. Talouden tasapainotusohjelman kuntalaiskyselyssä tuli raumalaisilta ennätykselliset, lähes 2 000 vastausta. Kuntalaiskyselyn vastausten alustava yhteenveto oli puitavana ohjausryhmässä. Leppikorpi sanoo vaihtoehtoisten ideoiden ja ratkaisuesitysten olevan tervetulleita, mutta enin osa kuntalaisten kannanotoista keskittyy luettelemaan rahankäytön kohteita, joihin ei pidä koskea. Vähemmän on esityksiä siitä, mitä voitaisiin tehdä toisin, muuttaa rakenteita ja vähentää kuluja. Tasapainotusohjelman tavoite on saada lähivuosille noin 13 miljoonan euron nettomenojen huojennus. Se vastaisi tuloveron korotuksena osapuilleen kahden prosenttiyksikön kiristystä kuntaverotukseen. – Talouden tilanne ei pitäisi olla kenellekään yllätys. Väestön ikärakenteen muutos on ollut esillä vuosia. Kaupunginjohtaja Kari Koski esitti jo viime vuonna veronkorotusta, mutta poliitikot torjuivat sen, ja tilanne on nyt tämä, Leppikorpi summaa.