Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Asiantuntija kertoo: näistä syistä koronavirus saattaa levitä jääkiekossa

Koronavirus on levinnyt alkusyksystä jääkiekkojoukkueiden keskuudessa vauhdilla, mutta varmaa tutkimustietoa syistä ei ole toistaiseksi tarjolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen sanoi tiistaina tiedotteessa, että tarkkaa tietoa jääkiekon altistavista vaikutuksista ei ole. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että kyseessä on asia, jota pitäisi tutkia. – On spekuloitu paljon sillä, että se johtuisi ahtaista pukukopeista, mutta koronavirus näyttäisi tarttuvan myös joukkueesta toiseen ja todennäköisesti jäällä pelin aikana, Lehtonen sanoo. Erityinen paikka Hypoteeseinä ja anekdoottisella tasolla on pohdittu, että kylmät ja voimakkaasti ilmastoidut tilat olisivat otollisia koronaviruksen leviämiselle. Samaa aihetta pohdittiin kesällä esimerkiksi Saksassa, jossa koronavirus levisi teurastamoissa. Varmaa tutkimusnäyttöä asiasta ei Lehtosen mukaan toistaiseksi ole. – Jäähalli on erityinen paikka, koska siellä on kylmä kenttä ja voimakas ilmanvaihto. Leviäminen voi liittyä siihen. Mutta myös pelaajien puuskuttamisessa voi olla jotain erityistä. Oppia muualta Jääkiekon Liigan pelien on määrä alkaa 1. lokakuuta. Harjoituskauden aikana karanteenissa ovat olleet HPK:n, Jukurien ja KooKoon liigajoukkueet, mutta tartuntarypäs alkoi A-nuorten sarjasta. Jukurien A-nuorten joukkue pelasi HPK:ta ja KooKoota vastaan peräkkäisinä päivinä syyskuun alussa. Muutama päivä pelien jälkeen Jukurien A-nuorten joukkueessa todettiin kolme koronavirustartuntaa. Sittemmin tartuntojen määrä mikkeliläisseurassa nousi 22:een. Vastustajista KooKoo on kertonut kymmenestä ja HPK 14 tartunnasta A-nuorten joukkueessaan, minkä lisäksi näiden organisaatioiden liigaseuroissa on ollut muutama tartunta. HUS:n Lehtonen sanoo, että Liigan alkaessa oppia kannattaa hakea muista ammattilaissarjoista. Ennen kaikkea Liigan tulee hänen mielestään testata pelaajia tiheästi ja testaukset tulisi ulottaa myös A-nuorten pelaajiin. – Ammattilaisurheilun muissa lajeissa testataan tiiviisti, ja KHL:ssä on käytössä viikoittainen testaus. Tiivis testaus tuntuisi perustellulta ja ammattilaisurheilussa se on myös työsuojelukysymys, Lehtonen sanoo. Suomella on Lehtosen mielestä tällä hetkellä käytössään riittävästi testejä, jotta niitä on perusteltua ohjata myös ammattiurheilun käyttöön. THL:n keskiviikkona tekemän päivityksen mukaan järjestelmään kirjattiin tuoreimmassa päivityksessä 18 700 uutta testiä. – Liigan testit eivät vaikuta hirveästi kokonaismäärässä. Kapasiteettia on lisätty nopeasti ja tärkeintä on saada ketjut nopeasti kiinni. Jääkiekkoon liittyy tartuntatauti-ilmoitusten perusteella lisääntynyt tartuntojen leviämisen riski, joten testaaminen on mielestäni hyvin perusteltua. Etäisyyksiä vaikea pitää Aluehallintovirastot kertoivat lokakuun yleisömäärärajoituksista alkuviikosta, jonka jälkeen liigaseurat ovat ilmoittaneet paljonko yleisöä ne päästävät halleihinsa. Esimerkiksi Ässät kertoi ottavansa halliin 60–70 prosenttia täydestä kapasiteetista. Lehtonen sanoo uskovansa, että maskit ovat hyödyllisiä massatapahtumien katsomoissa, vaikka tarkkaa tutkimustietoa viruksen leviämisestä katsomoissa ei ole saatu. – Makkarajonoissa ja vessajonoissa syntyy ruuhkaa, jossa etäisyyksiä on vaikea pitää. Siksi maskit ovat tärkeä osa suojautumista, Lehtonen huomauttaa. – On Liigasta itsestään kiinni, miten he tämän hoitavat. Jos tartuntoja leviää, joudutaan todennäköisesti rajaamaan tiukemmin yleisömääriä. Olisi varmasti hyödyllisempää tehdä varotoimet ennalta riittäviksi.