Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”Ei saa olla liian elitistinen” – Eteläpuistoon kulttuurikeskus sillaksi ruotsinkielisen saarekkeen ja porilaisen arjen välille – yhteisestä olohuoneesta käynnistetyn arkkitehtuurikilpailun aikataulu on tiukka

Orgaisaation muutos näyttäytyy yleensä kriisinä. Näin kävi muutama vuosi sitten Porin ruotsinkielisessä koulussa. Päin vastoin kuin kaupungin koulumaailmassa yleensä, täällä kriisin solmut avataan rakentaviksi ratkaisuiksi rahan voimin. Muutama vuosi sitten Björnebors Svenska Samskolan heräsi tietoisuuteen, että koulusta ylioppilaiksi kirjoittavat nuoret eivät osaa kunnolla ruotsia. – Oli myös syntynyt etäisyyttä ympäröivään yhteiskuntaan. Saareke oli irtautunut etäämmäs mantereesta, silta oli kaventunut ja rapautunut, Erik Rosenlew maalaili kielikuvia tilaisuudessa, jossa julkistettiin arkkitehtikilpailu uuden kulttuurikeskuksen saamiseksi Poriin. Rosenlew on Svenska Kulturfonden i Björneborg -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, joka kertoi muutoksen vaatineen dynamiikkaa ja taitoa nähdä toisin. Vuosikymmenten aikana kulttuuriyhdistyksessä syntynyt hiljainen tieto oli muutettava yhteisölliseksi osaamiseksi. Rosenlewin sanoin ”ankkalammessa kuohui”, ja välillä laineet löivät yli. Uusi silta mantereelle lähti rakentumaan, kun kulttuuriyhdistys osti yhtenäiskouluun rajoittuvan Palojoen tontin Eteläpuiston ja Mikonkadun kulmasta. Rosenlewin sanoin kaikki monikielinen luonnontieteellinen ja humaani tieto, kuten myös kaikki ilo, suru, ahdistus ja riemu olisi tälle tontille rakentuvassa rakennuskokonaisuudessa taivutettavissa yhteiseksi kokemukseksi. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että porilaisille rakentuu ruotsinkielisen yhtenäiskoulun yhteyteen yhteiseksi olohuoneeksi kutsuttu tila, kampus. Ydin on opetustoimessa, mutta mahdollisuudet on myös tarjoilla yleisölle kaikkea pohjoismaista kulttuuria näyttelyistä ja konserteista esitelmiin ja keskusteluiltoihin. Arkkitehtikilpailussa mukaan kutsutuille suunnittelijoille yhdeksi ohjeeksi annettiin nimenomaan Eteläpuistoon tai sen ja Mikonkadun risteykseen tuleva houkutteleva sisäänkäynti. Itse kilpailun tahti on kova. Mukaan on kutsuttu viisi eri arkkitehtitoimistoa, joiden suunnitelmien on oltava valmiina jo marraskuun 11. päivänä. Voittaneen suunnitelman pohjalta rakentuva toteuttamissuunnitelma alkaa vuodenvaihteessa ja rakentamaan pitäisi päästä vuonna 2022. Kaavamuutos on käynnistetty jo kesällä, ja kaupungin puolesta on lupaus asemakaavaluonnoksen valmistumiselle ensi kuussa. – AIkataulu on napakka, myöntää palkintolautakunnan sihteeri arkkitehti Ruut Ronni. Hän kertoo, että kaava muokkautuu yhtä aikaa kilpailun kanssa ja ohjaa suunnitelmia näin oikeaan suuntaan. Kilpailun tavoitteena on löytää toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu uudisrakennuksen rakentamiseksi Palojoen kiinteistön tontille. Rakennuksen tulee liittyä ympäröivään kaupunkirakenteeseen luontevasti, ja olla ennen kaikkea puurakenteinen. Oma haasteensa ovat nykyisen punatiilitalon liikuntatilat ja niiden alle jäävät pukeutumistilat. Ne halutaan nivoa yhteen uudisrakennuksen kanssa, mutta mahdolliset alakerran tilat muualle siirtäen. Lisäksi liikuntasalia pitäisi korottaa nykyvaatimusten mukaisiksi. Vuonna 1963 rakennetun rakennuksen luonnetta ei kuitenkaan voi muuttaa, sillä se on aikakautensa laadukas ja tunnistettava rakennus. Ruut muistuttaa, että kaavamuutoksessa löytyvä maininta asuinrakentamisesta on sivujuonne, johon kilpailussa ei tarvitse kiinnittää huomiota. Se on vain mahdollinen varaus, jolle ei tarvitse miettiä tilaa. Tontti on pohjaltaan haastava, sillä sille vaaditaan paaluperuste. Sen vuoksi ei maanalaisia tiloja odoteta mahdollista parkkihallia enempää. Oma sivujuonteensa on siinäkin, että jo olemassa olevalle Mikaelsgårdenin ja yhtenäiskoulun yhdistävälle maanalaiselle yhteyskäytävälle haaveillaan risteystä, josta voisi kulkea maan alta myös Liisantorin liikuntapaikalle.