Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Taloushaasteet pakottavat Satakunnan seurakuntia miettimään kirkkotilojensa monipuolisempaa käyttöä

Seurakunnat ovat taloushaasteidensa keskellä pakotettuja tarkastelemaan myös tilojensa käyttöä uudella tavalla. Vajaakäytöllä olevat tilat sitovat resursseja kohtuuttomasti, joten kiinteistömassaa on pakko tiivistää, kun ikäluokat samalla pienenevät ja verotulot vähenevät. Ainakin osa seurakunnista on jo nyt sen kysymyksen äärellä, olisiko osana ratkaisua myös kirkkotilat syytä valjastaa monipuolisemmin seurakunnalliseen käyttöön. Ruotsissa kirkkotilojen monipuolinen käyttö on jo arkipäivää. Konkreettinen esimerkki tästä on Fredrikskyrkan Karlskronassa Etelä-Ruotsissa. 1600-luvulla rakennettu kirkko on remontin myötä otettu entistä monipuolisempaan käyttöön siten, että kirkkoon on rakennettu väliseinillä muusta kirkkotilasta erotettuja toimistotiloja. Muutostöissä on kuitenkin haluttu kunnioittaa kirkon kulttuurihistoriallista luonnetta. Taustalla on Ruotsin valtiopäivien vuonna 2017 hyväksymät pelisäännöt, jotka voidaan tiivistää motoksi ”elävä kulttuuriperintö, jota tulee suojella, käyttää ja kehittää.” Yleinen arvio on se, että Fredrikskyrkanin muutostöissä on onnistuttu sekä vaalimaan jo olemassa olevaa rakennuskantaa että myös luomaan tarkoituksenmukaisuuden kannalta uudenlaisia tilaratkaisuja. Suomesta hieman vastaavantyyppinen ratkaisu on syntymässä Lietoon, jonka keskiaikaisen kirkon peruskorjauksesta on tulossa pilotti tilojen monitoimisuudesta syntyvälle keskustelulle ja kokeilulle. Remontin toteuttamisen lähtökohdaksi on otettu uuden ajattelun mukaiset periaatteet. Tällä hetkellä Liedossa on meneillään arkkitehtisuunnittelun kilpailutus. Kirkon remontin arkkitehti valittiin huhtikuussa. Remontin on tarkoitus alkaa ensi vuoden aikana. Suunnittelun pohjaksi seurakuntalaisten, lietolaisten, mielipiteet ovat tärkeitä. Kyseessä on sentään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde, jonka vaaliminen on myös tärkeä tunneasia. Seurakuntalaisten mielipiteitä on kerätty jo kolme vuotta. Kyselyssä on selvitetty muun muassa sitä, missä on alttarin paikka, tarvitaanko alttarikaidetta, missä päin kirkkoa urut parhaiten soivat, mitkä ovat digitalisaation mahdollisuudet ja mikä on kirkossa luovuttamatonta. Satakunnassa vakavaa keskustelua kirkkotilojen monipuolisemmasta käytöstä on käyty Kokemäellä, mutta ainakaan tässä vaiheessa prosessi ei ole edennyt pitemmälle. Porin ev.lut. seurakuntayhtymässä ajan vaatimukset on tiedostettu ja valmistautuminen tulevaisuuteen on aloitettu. Pomarkun uuden kirkon monikäyttöisyyshanke on suunnitteluvaiheessa. Modernin rakenteensa vuoksi kirkkotilat ovat jo nyt monipuolisessa käytössä Väinölän, Pihlavan, Länsi-Porin ja Teljän kirkoissa eikä niissä tarvita suuria muutostöitä. Sitten ovat sijaintinsa ja käytön osalta Ahlaisten, Lassilan, Lattomeren ja Reposaaren kirkot, joissa ei kannattane ajatella suuria muutostöitä. Sen sijaan vuonna 1865 valmistuneeseen Keski-Porin kirkkoon, porilaisten omaan katedraaliin, kukaan tuskin vakavissaan suunnittelee monikäyttöisyyttä rakennuksen luonteen vuoksi. Laviassa on puolestaan juuri investoitu seurakuntakotiin. Siellä ei siis liene muutostarvetta useampaan vuoteen. Matti Kuhna Kirjoittaja on Porin ev.lut. seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö.