Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

”Mitä ihmettä, miten mä voin näitä laulaa?” ihmetteli baritoni Aarne Pelkonen, joka eläytyy Rauma Festivossa synnyttämistä käsittelevään tekstiin

– Mitä ihmettä, miten mä voin näitä laulaa? Se oli raumalaislähtöisen baritonin Aarne Pelkosen ensimmäinen ajatus, kun säveltäjä Outi Tarkiainen kertoi hänelle teoksestaan. Pelkosen äänelle varta vasten sävelletty laulusarja Naarasäiti käsittelee naisen seksuaalisuutta ja synnyttämistä. Näkökulma on vahvasti naisen. Tarkiainen halusi teokseen nimenomaan mieskertojan laulamaan naisten kokemuksista. Pelkonen ei ole kohdannut ennen mitään vastaavaa. Oopperan maailmassa hän on tottunut perinteisiin miesrooleihin ja niille sävellettyihin lauluihin. Nyt laulajan ja laulettavan tekstin välillä riittää kontrastia ja ristiriitaa. – Mitä enemmän olen sitä miettinyt ja laulanut, sitä enemmän yhdistelmä tuntuu vaikuttavalta. Sukupuolisuus häviää tai jää mysteeriksi, miksi mies kertoo näitä asioita, jotka ovat niin vahvasti naisen kokemusmaailmasta. Silloin korostuu yleisinhimillisyys, Pelkonen sanoo. Naarasäidin tekstit ovat Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan alunperin saamenkielisiä runoja. Laulusarja on sävelletty baritonille, jousikvartetille ja pianolle. Se on Rauma Festivon tilausteos, ja Tarkiainen sävelsi soolo-osuudet sopimaan Pelkoselle. – Huomaan sitä laulaessa, että Outi on miettinyt tosi tarkkaan juuri mun lauluääntäni. Itselleni se näyttäytyy siten, että pystyn antamaan lauluun paljon, värittämään ja tuomaan sisältöä sen sijaan, että ratkoisin ongelmia siitä, miten teen jonkin asian, joka ei ihan istu, Pelkonen toteaa. Pelkosesta on erityisen hienoa konsertoida vanhoilla kotikulmillaan. Raumasta on tullut hänelle tärkeä konserttikaupunki, jossa hän esiintyy aina kun mahdollista. Yleisö ottaa oman kaupungin baritonin erityisen lämpimästi vastaan. Moni tuntee Pelkosen ja seuraa hänen uraansa. – Sellaisella vastaanotolla on tosi iso merkitys, vastaavaa ei ole missään muualla. Pelkosella on takanaan vauhdikas kevät ja kesä. Keväällä hän debytoi Suomen Kansallisoopperassa pääroolissa Jaakko Kuusiston Jää -oopperassa. Kesällä hän on esiintynyt muun muassa Ilmajoen Musiikkijuhlilla Mannerheim -oopperassa. Oopperatuotantojen välissä hän ehti julkaista levyllisen suomalaisia laulelmia: Haavekuvia . Pelkoselle haaveiden täyttymys ovat levyllä soittavat muusikotkin: Mukana ovat muun muassa Iiro Rantala, Marzi Nyman ja Jukka Perko. – Iiro on näkemyksellinen visionääri, joka paitsi antaa oman musiikillisen panoksen on joka solulla mukana muutenkin. Hän oli tärkeä kumppani, ja hänen kanssaan on hyvin helppoa musisoida, Pelkonen kehuu. Idea levyyn syntyi viime kesänä Pelkosen työskennellessä Saksassa. Koti-ikävä Suomeen sai hänet ensin äänittämään Nocturnen ja poiki lopulta tämän levyllisen rakkautta, kesää ja luontoa käsitteleviä lauluja. Niitä kuullaan myös konserteissa Helsingissä ja Espoossa syksyllä. Puolet levystä on tuttuja klassikkolaulelmia, kuten Maailma on kaunis ja Sinua sinua rakastan . Niiden lisäksi Rantala, Nyman ja Jukka Linkola sävelsivät levylle uusia kappaleita Eino Leinon ja muiden tuttujen runoilijoiden teksteihin. Pelkosen kesä on ollut niin täynnä esiintymisiä, että hän ehti pitää lomaa vain kaksi viikkoa. Silloin hän kiersi Keski-Suomea ja vietti aikaa kotiseudulla. Pelkonen on esiintynyt kahtena kesänä Mannerheim-oopperassa. Olisiko hänellä terveisiä Poriin, jossa odotellaan Porin teatteriin tulevaa Mannerheim-aiheista näytelmää? Pelkonen kertoo, mikä häntä puhutteli oopperassa kauniin libreton lisäksi: – Mannerheim ei esittäydy pelkästään sankarina ja sotilaana, vaan hänessä on myös todella karu inhimillinen puoli. Hän menetti lähes kaikki läheisensä elämänsä aikana, ja hänellä oli sodan seurauksista suuri syyllisyys. Se kyllä kosketti. Pelkonen kantaesittää Outi Tarkiaisen Naarasäiti-laulusarjan Rauma Festivossa Polttopisteessä Outi Tarkiainen -konsertissa 7.8. klo 18, Kulttuuritalo Poselli.