Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pori Veden yhtiöittämisestä eivät kuntalaiset hyödy

Kuntatalouden romahtaminen on kiihdyttämässä myös kuntalaisten valvonnassa olevien liikelaitosten yhtiöittämistä. Tuntuu siltä, että kunnat eivät enää luota siihen, että valtionosuudet jatkossa kattavat negatiivisten taseiden tappioita. Sähkölaitosten jälkeen vuorossa ovat vesilaitokset. On kuitenkin nähtävissä selkeä ero siinä, missä kunnossa olevan kunnan kannattaa suorittaa yhtiöittäminen. Nyrkkisääntö on, että velkaisen, pakkoraossa olevan kunnan vesilaitoksen yhtiöittäminen ei ainakaan lyhyellä tähtäyksellä pelasta kuntataloutta eikä ole menestystarina myöskään yhtiöitetylle vesilaitokselle. Näin voi käydä Porissa. Varoittavin esimerkki on Lahden vesilaitoksen yhtiöittäminen Lahti Aqua Oy:ksi. Kertaheitolla päätöksenteko ulkoistettiin. Kunnanvaltuustolta, puhumattakaan kuntalaisista, vietiin keinot valvoa demokraattisesti yhtiön touhua. Uudessa yhtiössä palkat nousivat ja toiminnasta tuli velkavetoista, koska velkaa kannatti ottaa. Yhtiön velkojen määrä on jo 100 miljoonaa euroa. Vettä kuitenkin riittää ja siitä onkin tehty kauppatavaraa, jota viedään Kiinaan. Velkaa on otettu laitosten laajennuksiin, joiden suunnittelu on mennyt singaporelaiselle yhtiölle. Siitä onkin lyhyt matka myös osakkeiden kauppaamiselle ulkomaalaisille. On myös kuntia, joissa yhtiöittäminen on ollut menestys. Sellainen on Lempäälä, jonka yhtiöittäminen toi kunnalle 25 miljoonan voitot. Samoin kävi Vetelissä. Näillä kunnilla menee muutenkin hyvin ja Lempäälästä on tullut yksi Pirkanmaan vetovoimaisin kunta, päinvastoin kuin Pori. Joku onkin kysynyt, miten kuntalaiset hyötyvät yhtiöittämisestä. Ei mitenkään. Edessä ovat taksojen korotukset, piiloverotus, keinotekoinen korkopeli kunnan ja yhtiön välillä, päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen käsittely luottamuksellisina tai salaisina. Voidaan myös kysyä, mikä vaikutus yhtiöittämisellä on henkilöstöön. Se riippuu pitkälle siitä, minkä sortin sakkia istuu yhtiön hallituksessa. Parhaimmillaan se voikin olla avain uuden yhtiön menestykseen ja tuloksentekoon. Tämän toivon olevan myös Porin malli, jos yhtiöittämisen tielle lähdetään. Pori tuskin saa tähän ”sadetanssiin kavereita” vaikka juuri sillä voitaisiinkin saavuttaa parhaan tulokset. Kirjoittaja on metsänhoitaja, Pori