Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Sairaanhoitopiirit eivät enää kerro henkilöstönsä koronatartunnoista julkisuuteen – Taustalla on ministeriön antama ohjeistus

Sairaanhoitopiirit eivät enää anna tietoja julkisuuteen henkilöstöään koskevista koronaepäilyistä- tai tartunnoista. Tieto vahvistetaan Lännen Medialle Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireistä. Muutoksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) antama ohjeistus. STT kertoi torstaina, että STM on kieltänyt lääkäreitä kommentoimasta koronan takia tehohoitoon joutuneiden potilaiden lukumääriä. Ylilääkäreille annettua sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta perusteltiin koronapotilaiden yksityisyydensuojalla. Ohje on annettu viime viikolla. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva kertoo, sairaanhoitopiiri ei enää tiedota myöskään henkilöstöään koskevista koronaepäilystä tai koronavirustartunnoista. Kyse on hänen mukaansa tietosuojasta. – Emme tiedota (korona)epäilyistä tai karanteeneista. Emme ole antaneet niistä enää muutamaan viikkoon tietoja, Paloneva sanoo. Hänen mukaansa potilaille kerrotaan normaaliin tapaan, jos henkilöstön jäsen on altistanut heidät koronalle. Paloneva pitää STM:n tekemää linjausta hyvänä. – Tiedotuslinjamme johti vain uusiin kysymyksiin. Sitten kyseltiin sellaisia täysin salassapidon alaisia kysymyksiä ja se on tietyllä tavalla ongelmallista, Paloneva kuvaa Lännen Medialle aiempaa käytäntöä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin PSSHP:n johtajaylilääkäri Antti Hedman kertoo, että myöskään PSSHP:n alueella ei enää kerrota henkilöstön koronaepäilyistä. – Nämä (tapaukset) ovat herkästi tunnistettavissa, jos näistä asioista puhutaan julkisesti, Hedman sanoo. Hänen mukaansa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL kerää koronatiedot keskitetysti ja tiedottaa niistä. Uusi tiedotuslinja koskee hänen mukaansa myös muiden kuin henkilöstöön kuuluvien potilaiden koronaepäilyjä. Esimerkiksi henkilöstön karanteenitapauksissa julkisuuteen kerrottaisiin Hedmanin mukaan kuitenkin sairaanhoitopiirin toiminnan muutoksista. Kerrottaisiinko tuolloin, että kyse on (henkilöstön) karanteenista? – En osaa tällä hetkellä vastata tuohon suoraan, mutta miksi meidän tarvitsisi kertoa jotakin syitä? Eikö ole oleellisempaa, että kerromme, mikä muuttuu ja miten se vaikuttaa väestöön ja sairaalamme toimintaan. Tunnistettaisiinko (sairaalassa työskentelevät) henkilöt, jos asiasta kerrottaisiin esimerkiksi siten, että kahdella henkilöstöön kuuluvalla epäillään koronatartuntaa? – Kyllähän heidät joku tuntee. Se (tiedottaminen) on ikään kuin vastoin salassapitovelvollisuutta. Sellaista tietoa, josta potilaat ovat tunnistettavissa, ei kerrota mistään muistakaan asioista, Hedman sanoo. Koronaan liittyvässä tiedotuslinjassa on STM:n ohjeen myötä tapahtunut täyskäännös. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella on aiemmin tiedotettu useista henkilöstöä koskevista koronatartunnoista. Uuden lastensairaalan lasten syöpä- ja elinsiirto-osaston Taikan henkilökuntaan kuuluvalla hoitajalla todettiin aiemmin koronavirustartunta. Henkilökunnasta tartunnalle altistui 24 henkilöä, joista kaksi on lääkäreitä. Kaikki altistuneet asetettiin kotikaranteeniin. Myös Itävallassa matkailleella Husin sydänkirurgilla todettiin koronavirustartunta. Hän oli ollut altistustilanteen määritelmän täyttävässä kontaktissa kaikkiaan 28 henkilökunnan jäsenen kanssa. Henkilökunta asetettiin karanteeniin. Myös lääkärin potilaisiin ja potilaiden omaisiin otettiin Husista yhteyttä. Lännen Media ei tavoittanut Husin johtajaylilääkäriä Markku Mäkijärveä kommentoimaan uutta tiedotuslinjaa.