Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Yyterissä voi nyt törmätä hämmentäviin näkyihin ja esineisiin – näyttely ottaa vahvasti kantaa ympäristön puolesta

Pori Yyterissä saattaa viikon ajan kohdata hämmentäviä asioita. Oudon metalliputken näköinen kampi metsikössä ei ole roska vaan osa Sandstorm-ympäristötaidenäyttelyä. Rannalle on päätynyt lentokoneen tarjoilukärrykin. Näyttelyn järjestävän Porin Kulttuurisäädön toiveena on saada liikkeelle niin ihmiset kuin heidän ajatuksensa. Näyttely levittäytyy laajalle alueelle Yyterissä ja haastaa ihmiset liikkumaan ranta-alueella tavanomaista laajemmin, havainnoimaan ympäristöä ja ajattelemaan sen tilaa ja tulevaisuutta. Mukaan näyttelyyn on valittu taiteilijoita, jotka eivät ainoastaan käsittele ympäristökysymyksiä teoksissaan vaan myös luovat taidetta kestävällä tavalla. Hiekkarannalla kylpylähotellin läheisyydessä taiteilija Linda Tedsdotter rakentaa lauttaa ympäristöstä löytyneistä kaatuneista puista. Apocalypse Insurance-Raft eli Maailmanlopun vakuutus -lautta tulee tarpeeseen tilanteessa, jossa vedenpinta nousee katastrofaalisesti jäätiköiden sulaessa. Samassa Maailmanlopun vakuutus -teossarjassa Tedsdotter on tehnyt myös muun muassa ääni-installaation perheestä kaasunaamareissa ja pakannut tyhjiöön taidekirjoja. Hän on kuvitellut, mitä voisi itse tarvita maailmanlopun jälkeen. – Yritän tuoda teoksiini myös huumoria, koska pelottelu usein sulkee ihmisten korvat. Huumorin kautta viesti on helpompi ottaa vastaan, Tedsdotter toteaa. – Ihmiset ottavat itselleen ja perheelleen erilaisia vakuutuksia. Ajattelemme yleensä lähinnä itseämme ja lähipiiriämme sen sijaan, että näkisimme maailman tilan. Tämä yksilöllisyys on osaltaan luonut ympäristöongelmat, hän lisää. Helsinkiläinen Sauli Sirviö yhdistää alumiiniseen lentokoneen tarjoilukärryyn pleksilevyjä, joiden välissä on valokuvia. Hän käyttää työskentelyssään erilaista kierrätysmateriaalia ja kierrättää teostensa osia. Hän pyrkii käyttämään löytötavaraa ja kierrättämään työhuoneensa materiaaleja mahdollisimman pitkään. Hän on löytänyt analogisen aikakauden jäämistöesineitä, joiden käyttötarkoitusta hän ei ole tuntenut. Hän näyttää esimerkiksi yhden menneisyyden aaveen: toimistoissa 1980-luvulla yleisesti käytetyn telineen, johon kiinnitettiin ohjepaperi. Sirviö kertoo, että häntä kiehtovat esineet, joiden käyttötarkoitus ei heti avaudu. Sellaisia hän ripottelee nyt Yyterin maisemiin. Putken näköinen kampi on väestösuojissa käytetty hätäkampi, jonka avulla voi käynnistää puhtaan ilman tuotannon. Kampi on löydetty hylätystä paikasta. – Tämä on välitilan ja epäpaikan pohtimista. Kun ihminen on lentokoneessa, hän on matkalla jonnekin. Tämäkin on menopaikka, tässä ollaan matkalla rannalle ja välitila-ajatusten äärelä. Halusin ehdottomasti saada teokset tänne pusikkoon, koska olen löytänyt myös suuren osan näistä teoksista joutomaalta, Sirviö kertoo. Sirviö on taustaltaan valokuvaaja häntä kiinnostavat jälkiteollisen maailman muodot, brutalismi ja hiekan suhde betoniin. Taidenäyttelyn alkuun pääsee hakemalla näyttelykartan joko kylpylähotellista tai näyttelyn infopisteestä, joka sijaitsee hotellin takana rannalla. Kartassa on kuvia erikoisesta Yyterissä pidetystä rituaalista, Pai-nimisen kalan hautajaisista. Kalan tarina avautuu hotellin sisällä. Kyse on turkulaisen taiteilijan Hertta Kiisken teossarjasta. Kiiski teki Turkuun Wäinö Aaltosen museon näyttelyyn taidetta, joka liittyi vahvasti museon kuuluisaan akvaarioon. Akvaariossa eli papukaijakirjoahvenia. Laji on ihmisen keinotekoisesti kehittämä. Kalasta on jalostettu mahdollisimman suloinen, ja ne ovat esimerkiksi Taiwanissa suosittuja lahjoja. Pitkälle viety jalostus aiheuttaa kaloille monia ongelmia. Papukaijakirjoahventen on pienen suunsa takia vaikea syödä, ja usein niillä on vaikeuksia myös uida epämuodostuneen uimarakon takia. Kiski otti taideprojektinsa päähenkilöksi sairastuneen kalan, joka oli alkanut menettää väriään. Hän nimesi sen Paiksi, kuvasi siitä muotokuvan ja yritti hahmottaa maailmaa sen silmin selvittämällä, miten kalat näkevät värejä. Pai onnistui kuin ihmeen kaupalla sinnittelemään hengissä koko näyttelyn ajan ja pitkään sen jälkeenkin. Marraskuussa Pai kuoli ja tuhkattiin. Toukokuussa se sai Yyterissä oman, rakkaudellisen hautajaisrituaalin. Kaiken tämän tarkoitus on haastaa ihmiskeskeinen ajattelu ja miettiä eläinten oikeuksia. Miltä todellisuus vaikuttaa kalan silmin? Voiko ihminen tuntea empatiaa kalaa kohtaan? – Mietin usein, miten puhua toislajisten kohtelusta. Ajattelin, että tarinallisuus vetoaa tunteisiin, se on taiteen keino vaikuttaa, Kiiski sanoo. Taidetta näkee harvoin hiekkarannalla Hiekkaranta ei ole taidenäyttelylle perinteisin ympäristö. Porin Kultturisäätö ei ainoastaan tuo taidetta Yyteriin vaan järjestää dyyneillä yhteiskunnallisen ja kriittisen nykytaidenäyttelyn. Tavoitteena on ollut tuoda taide mahdollisimman moninaisen yleisön kohdattavaksi. Vaihtelevien sääolojen lisäksi näyttelynpystytystä ovat vaikeuttaneet Yyterin suojelumääräykset. Osa dyyneistä on rajattu yleisön kululta, ja näyttely kiertää ne kaukaa. – Taiteen täytyy haastaa myös itseään. Taiteen kontekstissa on usein ajateltu, että hyvä tarkoitus pyhittää kaiken. Me emme missään tapauksessa yritä taiteen takia venyttää suojelusääntöjä, vaan pitemminkin tuomme ne ja niiden tarpeellisuuden esiin, kertovat kuraattorit Anna Jensen , Elina Suvanto ja Anni Venäläinen . Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat ovat varmaan viimeinen asia, mitä moni lomailija haluaa Yyterin sannoilla ajatella. – Ilmastokriisiä ei halua miettiä, mutta se on kuitenkin läsnä. Taide voi olla myös keino löytää tapoja oppia elämään sen kanssa, Jensen sanoo. Näyttely on itsessään yksi esimerkki tästä. Sen taideteoksissa ei tuoteta uutta vaan kierrätetään vanhaa. Näyttelyä kiertämällä ihminen voi myös olla luonnossa ja viettää vapaa-aikaa ilman jatkuvaa kuluttamista, joka aiheuttaa syyllisyyttä. – Luonto, dyynit ja tämä alue ovat se, mitä haluamme korostaa. Taide on läsnä, mutta tarkoitus on nostaa esiin ainutkertaista, hienoa aluetta, Suvanto sanoo. Näyttelymateriaalissa otetaan kantaa Yyterin puolesta. Kuraattorit toivovat, että Yyterin matkailua kehitettäisiin luonnonvarainen luonto edellä. Huikaisevan kaunis dyynimaisema ei ole lavaste brändille ja selfieille vaan kappale ainutlaatuista, omaleimaista luontoa. Sandstorm - Ympäristötaidenäyttely Yyterissä 14.–21.7. Näyttelyn taiteilijat Akuliina Niemi, Antti Turkko, Erno-Erik Raitanen, Hertta Kiiski ja Meri-Porin yhtenäiskoulun oppilasryhmä, Laura Könönen, Linda Tedsdotter, Sauli Sirviö ja Timo Aho.