Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Uutuuskirja: Sipilä sinetöi kohtalonsa jo keväällä 2018 – Vain jatko pääministerinä olisi pyörtänyt tulos tai ulos -miehen päätöksen

Keskustan puheenjohtajana vielä tämän viikon jatkava Juha Sipilä toisti hallituskaudellaan useasti lempimottoaan "tulos tai ulos". Tämä yritysmaailmasta lanseerattu motto muuttui todeksi viime keväänä vain kaksi päivää eduskuntavaalien jälkeen. Keskusta oli kokenut niissä historiallisen suuren tappion. Sipilä katsoi, että vaalituloksen myötä mies on pantava vaihtoon. Tietokirjailija Risto Uimosen tuore Tulos tai ulos -teos kertoo toista. Sipilä kertoi aikeistaan jo vuotta aiemmin eli huhtikuussa 2018. Keväällä 2019 gallupit näyttivät keskustalle voimakasta alamäkeä. Toimittajat tivasivat ennen vaaleja, onko Sipilällä varasuunnitelmaa. Sipilä kiisti. – Se ei pitänyt paikkaansa. Sipilä kirjoitti oman kohtalonsa tähtiin vuosi ennen vaaleja. Sen osoittaa sähköposti, jonka Sipilä lähetti huhtikuussa 2018, Uimonen kertoo. Vain ylin salkku kelpaa Viestin sanoma oli, että keskustalla on mahdollisuus nousta ykköseksi tai ainakin kakkoseksi vaaleissa. – Jos olemme kakkosia, vedän hallitusneuvottelut normaalisti. Kun asia tulee puoluevaltuustoon, niin kokouksen lopuksi ilmoitan, että keskustan on aika hakea uusi puheenjohtaja, Sipilä kirjoitti. Hän katsoi mahdolliseksi jatkaa puolueen johdossa vaalien jälkeen vain, jos voisi jatkaa pääministerinä. Uimosen mukaan tämä osoittaa, miten armoton Sipilä oli itseään kohtaan. – Kakkossija vaaleissa olisi ollut mille tahansa puolueelle pääministerikauden jälkeen hieno torjuntavoitto. Sipilä oli sitä mieltä, että toiseksi suurimman puolueen asema ei olisi antanut oikeutta jatkaa johdossa. Sittemmin keskusta houkuteltiin Antti Rinteen (sd.) hallitukseen. Sipilä teki selväksi, ettei hän ota ministerin salkkua. Ei jälkiviisautta Uimosen kirja piirtää kattavan kuvauksen Sipilän myrskyisästä pääministerikaudesta. Kirja on työstetty uusin reseptein. Pääministerillä ei ollut aikaa pitää päiväkirjaa, joiden merkintöihin olisi voinut palata. Sen sijaan Sipilä ja Uimonen sopivat, että pääministeri antaa tasaisin väliajoin haastatteluja suoraan Uimoselle. Mukana on myös sähköpostiviestejä, joita Sipilä lähetti kirjailijalle. Näin kirjoituksissa ei ole jälkiviisauden makua. Kirjailija käy läpi laajasti hallituskautta. Sote-uudistus, valtataistelu ay-liikkeen kanssa, pakolaiskriisi, mediasuhteet sekä ilmastonmuutos. Kirjaan on haastateltu monia politiikan avainhenkilöitä Sipilän uran varrella. Mukana on myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastatteluosuus. Puolue kahtia Uutta tietoa löytyy kesän 2017 tapahtumista. Silloin perussuomalaiset jakaantuivat puoluekokouksen jälkeen kahtia, ja ryhmästä erkaantuneet perustivat uuden ryhmän. Julkisuudessa käytiin keskustelua siitä, oliko hajaannus etukäteen Sipilän tiedossa vai tuliko se yllätyksenä. Keskusta ja kokoomus neuvottelivat perussuomalaisten uuden puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa hallitusyhteistyöstä heti puoluekokouksen jälkeen. Lopputulos oli, etteivät puolueet voineet jatkaa samassa hallituksessa. Sipilä kertoi menevänsä seuraavana päivänä jättämään eronpyynnön tasavallan presidentille. Koska tapaamiseen tuli kiire, pääministeri lensi itse Turkuun ja jatkoi autolla Naantaliin. Matkan aikana hän sai uutta tietoa. Uusi ryhmä eli siniset oli perustettu ja se oli valmis jatkamaan hallituksessa. Sipilä toistaa kirjassa sen, että hän sai lopullisen tiedon uudesta ryhmästä vasta matkallaan Naantaliin. Julkisuudessa on epäilty, että koko lentoepisodi olisi ollut teatteria. Ainut välirikko Sipilä oli siinä uskossa, että hallituksen jatko sinisten kanssa kävisi myös presidentille. Siksi hän hämmästyi, kun Niinistö maakuntamatkallaan Kainuussa vajaata viikkoa myöhemmin antoi yllättäen kommentin, jonka mukaan Sipilän olisi pitänyt jättää hallituksensa eronpyyntö. Niinistö jatkoi kommentointia myöhemmin. Viesti oli, että hänellä oli hallituksen erosta oma henkilökohtainen mielipide, ja että hän oli sen selvästi esittänyt pääministerille. Sipilä kertoi tuolloin kirjailijalle, että hän piti presidentin koko ajan hyvin informoituna. Hän kysyi Niinistöltä jopa vinkkiä siihen, keneltä perustuslakiasiantuntijoilta kannattaisi kysyä neuvoa etukäteen. Sipilällä on puhelimessaan tallessa tekstiviesti, jonka hän lähetti Niinistölle illalla 12. kesäkuuta 2017. Sipilä soitti autosta matkalla Kultarantaan presidentille ja kertoi, että hänellä on vahvistus uudesta ryhmästä ja ettei erokirjettä tarvitse jättää. – Niinistö totesi silloin ensi kerran, että hän oli ottanut selvää juridiikasta ja kysyi, olikohan se puoli täysin selvä. Sipilä sanoi tarkistavansa asian ja lisäsi, että jos oikeusministeriöllä on epäilyksiä perustuslaillisuudesta, niin tilanne muuttuu toiseksi, Uimonen kirjoittaa. Asia selvitettiin ja todettiin, ettei ongelmaa ole. – Totesimme sen jälkeen yhdessä presidentin kanssa, ettei ollut järkeä tavata, kun en jättänytkään erokirjettä, Sipilä kertoi. Uimonen korostaa, että tämä oli ainut konflikti Sipilän ja presidentin välillä neljän vuoden aikana. – Myöhemmin he keskustelivat asiasta ja tulos oli, ettei kiviä jäänyt kenkään tapahtumista. Vertaus Ahtisaareen Uimonen vertaa Sipilän korkealentoista nousua presidentti Martti Ahtisaareen (sd). Myös Ahtisaari nousi melko tuntemattomana puoluekoneiston ulkopuolelta presidenttiehdokkaaksi, joka vei lopulta koko potin. Myöhemmin omatkin käänsivät selkänsä. Samaa kehityssuuntaa voi nähdä Sipilässä. Ensin hän oli lähes hurmoshenkisen suosion nostattanut pelastaja, mutta myöhemmin omasta leiristä alkoi kuulua yhä kärkkäämpiä kommentteja. Uimosen mukaan Sipilän tarina on omanlaisensa poliittinen Tuhkimo-satu. – Suomi uudistui, talouskehitys oikeni ja Suomeen saatiin uusia työpaikkoja. Sipilä teki sotea lukuun ottamatta kaiken, mitä piti. Sipilälle olisi ollut poliittisen unelman täyttymys, jos hän olisi voinut olla pääministerinä Suomen EU-puheenjohtajakauden ja siitä eteenpäin. Kirjailija toteaa, että Sipilällä oli ennen pääministerikauttaan aavistus siitä, ettei hänen suuren visionsa toteuttamisessa ehkä käy hyvin hänelle itselleen, eikä puolueelle. – Tappio oli pahempi kuin ehkä kukaan osasi etukäteen veikata.