Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

"Raskausviikolla 22 hän heitteli minua liukkaalla lattialla ja pitkin pöytiä" – Suomi yrittää kitkeä naisten kokemaa väkivaltaa

Naisten kohtaama väkivalta on yhä paha ongelma niin Suomessa kuin maailmalla. – Raskausviikolla 22 hän heitteli minua liukkaalla lattialla ja pitkin pöytiä. Pidin reilun yhdeksän kuukauden ikäistä vauvaamme sylissäni, kun toinen tulee kuristamaan takaapäin, kerrotaan yhdessä karmeassa tarinassa, joita valokuvataiteilija Johanna Kare on kerännyt Älä lyö -näyttelyä varten. Ihmisoikeuskeskus esitteli Kareen näyttelyä keskiviikkona eduskunnassa, jossa käsiteltiin naisiin kohdistuvan väkivallan tilaa Suomessa. – Se järkyttää aina, kun kuulee Suomessa joka kolmannen naisen joutuvan lähisuhdeväkivallan uhriksi. Tämä ei voi jatkua. Hyssyttely loppuu. Kyse on naisiin kohdistuvasta vallankäytöstä ja haavoittamisesta, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) puhui. Suomi on saanut tänä vuonna kritiikkiä Euroopan neuvoston Grevio-asiantuntijaryhmältä naisiin kohdistuvan väkivallan hoitamisesta. Esimerkiksi lasten traumaattisten kokemusten huomioiminen erotilanteissa, pakkoavioliittojen riittävä kriminalisointi, poliisien pieni määrä, turvakotien rahoituksen riittävyys ja raiskauksen määrittely suostumusperustaiseksi ovat Grevion listalla. – Suomessa on lisäksi verrattain alhaiset rangaistukset seksuaalirikoksista. Erityisen huolestuttavaa tämä on lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla, Grevion varapuheenjohtaja Iris Luarasi puhui tilaisuudessa. Grevion raportissa ollaan huolissaan siitä, että pienet rangaistukset lähettävät väärän viestin. Uhreille, syyllisille ja yhteiskunnalle voi syntyä käsitys siitä, ettei naisiin kohdistuva väkivalta ole niin vakavaa kuin muut rikokset. Suomi on tekemässä monia korjauksia, joita Grevion raportissa on toivottu. – Raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperustaiseksi ja viranomaisille tulee oikeus ottaa lapsen todistama väkivalta huoltajuus- ja tapaamisasioissa, Henriksson sanoi. Hallitusohjelmassa on useita kohtia, joiden perusteella naisten kohtaamaan väkivaltaan aiotaan puuttua. – Käynnistän ensi vuonna selvityksen siitä, pitääkö pakkoavioliitot erikseen kriminalisoida. Ne ovat jo lainsäädännön vastaisia, mutta erillistä lakia ei ole, Henriksson sanoo. Hallituksella on järjestökentän näkökulmasta kuitenkin parantamisen varaa. – Budjetissa olisi pitänyt olla väkivallan vastaiselle työlle enemmän rahaa. Hallitusohjelman kirjauksien olisi muututtava myös rahaksi, pohti Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro . – Kunniaväkivallan ja sukupuolielinten silpomisen uhrien auttaminen on suureksi osaksi järjestökentän vastuulla, vaikka paljon edistystä on tapahtunut, kertoi Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala . Ennaltaehkäisevän työn kannalta pidetään tärkeänä sitä, että kouluissa kerrotaan seksuaalikasvatuksen yhteydessä omista ja toisten rajoista. Lisäksi viranomaisille, kuten poliisille ja sosiaalityöntekijöille kaivataan lisää koulutusta. – Poliisille maahanmuuttajataustaisten ihmisten puhuttaminen kunniaväkivallasta on ollut vaikeata, vaikka tulkkipalvelu olisi saatavilla. Silloin on menty epämukavuusalueelle, sanoi Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Marianne Mela . Naisiin kohdistuva väkivalta ei katso kansallisuutta tai etnistä taustaa. Maahanmuuttajanaiset ovat kuitenkin haavoittuvammassa asemassa muun muassa siksi, koska heillä ei välttämättä ole omaa tukiverkostoa sukulaisista tai ystävistä. Moni väkivaltaa kokeva maahanmuuttajanainen on turvakotien avun varassa. Valtio rahoittaa nykyisin 28 turvakotia eri puolilla maata yli 19 miljoonalla eurolla. Rahoitusta aiotaan lisätä. – Tietoisuutta turvakodeista on edelleen lisättävä, kuten myös alueellista saatavuutta. Turvapaikkaa hakeville naisille pääsy turvakoteihin on ollut vaikeata, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde . Maahanmuuttajanaisille olisi lisäksi hyvä kertoa heidän omista oikeuksistaan. – Monet eivät tiedä omia oikeuksiaan. Se ei voi olla vain järjestökentän vastuulla huolehtia siitä, ettei ihmisoikeuksia loukata. Etniseen taustaan ei pidä kiinnittää liikaa huomiota, jotta leimautumista ei tapahdu. Onneksi esiin on tullut vahvoja maahanmuuttajanaisia, jotka puhuvat ongelmista ja voimaannuttavat muita, Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed sanoo. – Suomessa on verrattain alhaiset rangaistukset seksuaalirikoksista. Erityisen huolestuttavaa tämä on lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla, Grevion varapuheenjohtaja Iris Luarasi sanoo. Yksi valokuvataiteilija Johanna Karen keräämistä esimerkeistä lähisuhdeväkivallasta Älä lyö -näyttelyä varten. – Onneksi esiin on tullut vahvoja maahanmuuttajanaisia, jotka puhuvat ongelmista ja voimaannuttavat muita, Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed (vas.) sanoo. Vieressä tutkija Marianne Mela. Yksi valokuvataiteilija Johanna Karen keräämistä esimerkeistä lähisuhdeväkivallasta Älä lyö -näyttelyä varten. – Käynnistän ensi vuonna selvityksen siitä, pitääkö pakkoavioliitot erikseen kriminalisoida. Ne ovat jo lainsäädännön vastaisia, mutta erillistä lakia ei ole, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.