Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vähähiilihydraattinen ruokavalio romahdutti Marju Saaren, 46, kunnon – Asiantuntija kertoo, miksi erikoisruokavalio voi olla osalle ihmisistä riski

Miksen kokeilisi minäkin? Vuonna 2005 elettiin vähähiilihydraattisen ruokavalion kulta-aikaa, ja voimanostoa harrastava Marju Saari , 46, ajatteli, että ehkä ruokavalio sopisi hänellekin. Saari oli aiemminkin rajoittanut syömisiään ja laskenut kaloreita, koska se oli helppo tapa hallita elämää ja pitää paino kurissa. Hän alkoi nettiyhteisön tuen kannustamana karsimaan valkoista viljaa ja sokereita, mutta piti kuitenkin täysjyväviljat ruokavaliossa. Olo oli hyvä ja treeni kulki. – Kunpa olisin osannut lopettaa tuohon, enkä sukeltaa suoraan syvään päähän, hiilareiden täyskieltoon. Pari vuotta väkisin Muutaman vuoden kuluttua punttipiirien VHH-ryhmien me-henki imaisi aina vain vahvemmin mukaansa. Vuonna 2010 Saari jätti kaikki viljat pois. Hiilihydraatteja hän söi päivässä maksimissaan sata grammaa, mieluummin ei ollenkaan. Pasta bolognesessa hän korvasi spagetin tottuneesti porkkanaraasteella. – Taisin elää osittain pyhällä hengellä. Mielihyvä viisasten kiven löytymisestä eli täydellisestä syömisestä antoi virtaa. Tiukan ruokavalion noudattaminen vaati aikaa ja aivoja. Saari suunnitteli ja laski gramman tarkasti syömisensä. Kokkaus tuntui rasittavalta nysväämiseltä. Ruoasta saatava nautinto kulminoitui oikeastaan vain siihen lopputyydytykseen, että taas hän onnistui syömään ”oikein”. – Elämän pyöriminen syömisen ympärillä oli kuormittavaa, mutta samanmielisten kannustus punttipiireissä auttoi jaksamaan. Totaalisen vapaa syöminen oli Saarelle vaikeaa. Ruokakikkailuun tottuneena hän kaipasi raameja, jotka sanelisivat tarkasti, kuinka kuuluu syödä. Silloin tuntui helpolta kanavoida tahdonvoima ja sinnikkyys siihen, että pysyi kontrollissa yhdestä elämän tärkeästä osa-alueesta: syömisestä. Pari vuotta Saari jaksoi sinnitellä tiukalla vähähiilarisella ja nostella puntteja, kunnes kroppa alkoi oireilla. Olo tuntui jatkuvasti voimattomalta ja väsyneeltä. Treenitulokset notkahtivat rajusti. Mieli oli maassa, ja Saari pelkäsi olevansa vakavasti sairas. Keho oli ylirasittunut. Hiilihydraatteja karttamalla hän ei yksinkertaisesti pystynyt syömään riittävästi kulutukseensa nähden. Palautuminen rankoista punttitreeneistä oli vajaata. – Pari vuotta olin sykkinyt väkisin varmaan stressihormonien voimin. Liian hankalaa syömistä Erilaiset ruokavaliot ovat suositumpia kuin koskaan. Sen on huomannut työssään myös psykologi ja ruokakirjailija Outi Pikkuoksa . – Ruokavalioiden avulla etsitään parempaa ja kevyempää olo. Trendikkäät kokeilut koetaan järkevimmiksi ja hyväksytymmiksi muutostavoiksi kuin dieetit, Pikkuoksa toteaa. Erikoisruokavaliot ovat osalle ihmisistä terveyden kannalta välttämättömiä, mutta niitä kokeillaan ihan omaksi iloksikin. Moni on saanut apua hiilaritietoisemmasta syömisestä, jossa pasta- tai leipäöverit on korvattu runsaammalla kasvisten käytöllä. Ruokavaliokokeilu on voinut avata silmiä näkemään, kuinka paljon turhaa energiaa huolettomista välipaloista, kuten lattekahveista, korvapuusteista ja pähkinäpatukoista kertyy. – Usein kuitenkin unohtuu, että syöminen on myös viettipohjaista toimintaa, joka aktivoi aivoja suunnitteluvaiheesta ruokailun jälkituntemuksiin saakka, Pikkuoksa toteaa. Jos ruoka-aineita syynää ja punnitsee liian tarkkaan, syöminen voi muuttua liian hankalaksi, jopa stressaavaksi tai ahdistavaksi. Hyveellisyyden hurma Outi Pikkuoksa pitää nykypäivän ruokaskeneä villinä temmellyskenttänä. Koska tietoa ja mahdollisuuksia on niin paljon, tavallinen sekasyöminen voi tuntua jopa vanhakantaiselta ja typerältä. Siksi erottautuminen ajankohtaisen ruokavalion avulla kiinnostaa. – Olemalla tiukka ja tietoinen syömisestään viestii ympäristölle tahdonvoimaa ja kiinnostusta terveydestään. Ihaileva palaute lisää tyytyväisyyttä. Kun noudattaa rajoitettua ruokavaliota, voi saavuttaa muiden silmissä eräänlaisen statusaseman, mikä lisää hyveellisyyden tunnetta: minä rapistelen gojimarjapussiani, kun muut nappaavat pullan. Psykologinen mielihyvä kannustaa jatkamaan, vaikka keho kertoisi muuta. Ajatusten vaihto samaa ruokavaliota noudattavien kanssa lounaalla, keskustelupalstoilla tai Facebookissa tuntuu hyvältä. Voi saada ihan uuden me-henkisen sosiaalisen verkoston. Alkuhuuma ei usein kanna Jos joustamaton ruokavalio toimii turvasatamana, jotain on pielessä. Syöminen, jonka pitäisi tuottaa nautintoa, muuttuukin elämän hallintakeinoksi. Usein ruokavaliokokeilun ensimmäiset pari viikkoa hurahtavat huumassa. Kun karsii ruokia, olo kevenee ja painokin voi pudota. Erityistä mielihyvää tuottaa tavoitteessa pysyminen. Tyytyväisyys itseen on niin suuri, että se ajaa mahdollisten vaivojen ohi ja tuntuu, että kokeilu mullistaa koko elämän. – Syynä on psykologinen plasebovaikutus, Pikkuoksa kertoo. Terveellisiksi mielletyt trendiruokavaliot eivät ole aina terveellisiä. Osaa gluteenittomien leipähyllyn tuotteista voi verrata ravintoarvoltaan pullaan. Monessa tuotteessa on ravintoarvoiltaan köyhää valkoista riisiä ja täyteaineita valkoisen viljan tilalla. Yksipuolinen ruokavalio voi johtaa tärkeiden ravinto- ja hivenaineiden puutteeseen. Olo nuutuu, treeni ei kulje ja vatsa temppuilee. Liika rajoittaminen ja tiukkuus ei sovi keholle ja mielelle – eikä kanna pitkään. – Vaikka tiukka ruokavalio tuntuisi tehokkaalta ja terveelliseltä keinolta saavuttaa muutoksia nopeasti, todellisuudessa maltillisemmat kokeilut ovat pitkäkestoisempia, Pikkuoksa toteaa. Lisäämisen tehokas taika Myös harkittu paluu normisyömiseen voi aiheuttaa vaivoja. Esimerkiksi gluteenittomasta ruokavaliosta pois siirryttäessä vatsa reagoi herkästi suurempaan kuitumäärään. Hiilaritonta noudattanutta saattaa turvottaa. Oireet kyllä laantuvat, kun tekee muutoksen tarpeeksi hitaasti. – Rennompi kokkailu voi tuntua keveämpänä mielenä, jopa parempina yöunina. Ruokavaliolla saatetaan etsiä ratkaisua tiettyyn vaivaan, mutta ongelman ratkaisun sijaan päädytäänkin tekohengittämään tilannetta. Esimerkiksi krooninen stressi voi aiheuttaa vatsaoireita, joita moni pyrkii helpottamaan gluteenittomalla ruokavaliolla. – Ruokavalio voi hetkellisesti helpottaa oireita, mutta ei ratkaise juurisyytä eli stressiä. Tiukan gluteenittoman ruokavalion noudattaminen voi kasata jopa lisästressiä arkeen. Jos ei liiku kovin aktiivisesti, ketogeeninen tai vähähiilihydraattinen ruokavalio voi olla apuna keventämisessä ja hiilareiden laadun tarkkailussa. Jos taas kaikki syömisessä ja liikkumisessa on kunnossa, ruoka antaa virtaa ja nautintoa eikä paino-ongelmia ole, ruokavaliokokeiluihin ei ole syytä ryhtyä ainakaan isolla kädellä, elämän mullistumisen toivossa. Karsimisen sijaan Pikkuoksa on työssään huomannut lisäämisen tehokkaan taian. Kun ottaa pari uutta hyvää tuotetta ruokavalioonsa, jokin vanha huonompi tippuu pois ihan huomaamatta. Henkinen palautuminen hankalaa Terveysromahdus ja huolet pakottivat Marju Saaren himmaamaan treeneistä ja lepäämään. Hän otti tarkoituksella etäisyyttä karppipiireihin. Vuonna 2013 kokkaus keittiössä alkoi rentoutua, kun Saari aloitti uuden parisuhteen. Elämään tuli paljon muutakin sisältöä kuin ruoka ja treeni. Saari hämmästyi, ettei leivän, pastan ja perunan syöminen lihottanutkaan. Ei edes turvottanut tai aiheuttanut vatsaoireita. Hiilarit vain nostivat mukavasti vireystasoja. Henkisesti normaaliin sekasyömiseen palaaminen oli hankalampaa. – Koska olin takonut tiukasti kalloon, ettei hiilareissa ole mitään hyvää, joudun toisinaan vieläkin taklaamaan vääristyneet ajatukset puhtaalla järjellä. Kun Saari palautti hiilihydraatit lautaselle, treeni alkoi sujua ja palautuminen parani. Monipuolinen ruoka ja riittävä syöminen toimivat voimanoston polttoaineena. Myös univaikeudet helpottivat. Uni tulee hiilareita sisältävän iltapalan jälkeen nopeammin, eivätkä yöheräilyt vaivaa. Paluuta rajoitettuun ruokavalioon ei ole, mutta Saari on ominut VHH-kokeilusta parhaat palat matkaansa. Hän syö hiilareita joka aterialla mutta kohtuullisesti ja valkoista viljaa ja sokeria vain silloin tällöin. Saari on edelleen kiinnostunut terveysasioista ja uusimmista trendeistä. Hän seuraa aktiivisesti kehopositiivisuutta ja intuitiivista syömistä käsitteleviä nettiryhmiä ja osallistui juuri vegehaasteeseen. Hän aikoo lisätä vegeruokia viikkokattaukseen maltillisesti. – Muutoin tällaisella innostujalla homma voi lähteä lapasesta ja luisua syömisen uuvuttavaksi kontrolloimiseksi. Juttu on julkaisu alun perin Sport-lehdessä 4/20.