Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Valtion "maksamat" negatiiviset korot

Äärimmäisen matalia korkoja on ihmetelty jo pitkään. Joitain vuosia sitten kuviteltiin, että korot eivät voi enää juuri laskea, koska vastaan tulee 0-korko. Sitten korot menivät kuitenkin alle nollan eli negatiiviseksi. Välillä korot lähtivät hienoiseen nousuun, mutta ovat laskeneet kevään jälkeen entistä alemmas. Tällä hetkellä ajatellaankin, että koroilla ei juuri ole "pohjaa", vaan lasku voi jatkua edelleen. Viime keskiviikkona saimme konkreettisen esimerkin, mitä negatiiviset korot tarkoittavat. Suomen valtio laski liikkeelle 5 vuoden pituisen lainan, jonka koko oli 3 miljardia euroa. Nykytyylin mukaisesti vuosittain valtionlainasta sijoittajille maksettava korko oli 0,0 prosenttia. Yli 80 kansainvälistä sijoittajaa oli kiinnostunut lainasta. Pääosa sijoittajista oli omaisuudenhoitajia sekä julkisia sijoittajia. Viiden vuoden pituus, tasan 0 prosentin korko ja Suomen valtio takaisinmaksajana koettiin niin houkuttelevaksi yhdistelmäksi, että kysyntää oli lainan kokoa huomattavasti enemmän ja näin lainan hinta nousi liikkeellelaskussa arvoon 103,775. Käytännössä sijoittajat siis maksoivat lainasta hinnan 103,775, eivät saa 5 vuoden juoksuaikana ollenkaan korkoa ja saavat takaisin 5 vuoden päästä hinnan 100. Kun ottaa huomioon lainan ylikurssin, lainan tarjoama vuosituotto on -0,734 prosenttia. Suomen valtion kannalta kyse on siitä, että ylikurssin johdosta liikkeellelaskussa valtio sai reilu 113 miljoonaa euroa yli 3 miljardin. Sen sijaan valtio maksaa 5 vuoden päästä lainasta takaisin ainoastaan 3 miljardia. Toisinpäin asian voisi sanoa, että valtiolle maksetaan 113 miljoonaa 3 miljardin euron säilyttämisestä 5 vuoden ajan. Kuinka alas korot voivat sitten mennä? Jossain vaiheessa tosiaan oletettiin, että 0 olisi alaraja. Tällä hetkellä paras arvaus on se, että alin korko voisi olla -2 prosenttia. Tämä arvio perustuu siihen, että seteleiden säilyttämisen ja vartioimisen kustannus voisi olla tuo 2 prosenttia vuodessa. Eli jos korot menisivät sen alle, instituutioiden kannattaisi mieluummin varastoida käteistä kuin suostua maksamaan negatiivisia korkoja. Ville Aalto-Setälä Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa.