Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Satakunnan yleisurheilu uhkaa kuolla rapistuneille kentille

Moni on jo kauan ennen Dohan kisoja hyväksynyt suomalaisen yleisurheilun aseman kansainvälisillä kentillä. Pistemäärien mukaan Suomi oli kisoissa sijaluvulla 51. parinsadan valtion joukossa. Entisaikojen menestystä ei meille enää tule koskaan. Korkeintaan joku yksittäinen huippuhetki, kuten Lassi Etelätalon neljäs sija MM-kisojen päätöspäivänä, voi meitä tulevaisuudessa ilahduttaa. Toki niistäkin pitää olla tyytyväinen. Mikä on sitten tilanne Satakunnassa? Vielä parisenkymmentä vuotta taaksepäin oltiin maan kolmanneksi paras piiri Kalevan malja -pistemäärällä mitaten. Tämän vuoden sijoitus oli kymmenes. Viime vuosien aikana sijoitus on vaihdellut yhdeksän ja viidentoista välillä. Onko tämäkin vain hyväksyttävä satakuntalaisen yleisurheilun pysyväksi tasoksi, vai vieläkö on nousuun mahdollisuuksia? Kotimaista menestystä voidaan hakea pienemmillä panostuksilla, varsinkin jos ne kohdennetaan oikein. Satakunnassa ovat viimeiset kymmenen vuotta kärkisijoja hallinneet viisi seuraa sijoituksiaan vain hieman vaihdellen. Noormarkun Nopsa on pitänyt ykköspaikkaa 9 kertaa ja Kankaanpään seudun Leisku kerran. Muut kärkiviisikon seurat ovat olleet Porin Yleisurheilu, Vammalan seudun Voima ja Lauttakylän Luja. Näillä seuroilla toiminta on niin paljon vakiintunutta, ettei isoja heilahduksia puoleen eikä toiseen tapahdu. Lisäksi hyvät kenttäolosuhteet takaavat seuroille mahdollisuuden järjestää jopa SM-tason kilpailuja. Huolestuttavaa sitä vastoin on, jos keskisuurten ja pienten seurojen toiminta hiipuu joko huonon kenttätilanteen tai vetäjien väsymisen takia. Kymmenet urheilukentät ovat jo rapistuneet jääden hyvin vähälle harjoittelukäytölle. Kilpailujen järjestämistä ei voi edes ajatella. Siinä saattaa seuravetäjä miettiä useamman kerran vaihtoehtoja yleisurheilun edistämisestä paikkakunnallaan. Yrittääkö hän olosuhteista riippumatta sinnitellä eteenpäin vai ohjaako hän lajia harrastavat nuoret isompiin kaupunkiseuroihin parempien harjoittelumahdollisuuksien pariin? Vai antaako hän ajan hoitaa tämänkin asian? Miten piirijärjestön sitten pitäisi toimia nykytilanteessa? Kouluttaa ja kannustaa seurojen vetäjiä sekä auttaa urheilukoulujen ja seurakisojen järjestämisessä. Siihen valitettavasti ei piirihallituksella ole riittäviä resursseja. Vapaaehtoisvoimin ei paljon pysty tekemään, varsinkaan kun jokainen toimii myös omissa seuroissaan. Satakunnan menestyksen vuosina järjestöllä oli päätoiminen toiminnanjohtaja Kari Pajula sekä pari muuta osatoimista henkilöä hoitamassa kyseisiä tehtäviä. Seurojen toiminta kukoisti, urheilijat menestyivät ja tulosta tuli aivan eri tavalla kuin tänä päivänä. Arvokisaedustuksia oli lähes vuosittain. Muun muassa Tiia Hautala, Taina Kolkkala, Paula Huhtaniemi, Johanna Halkoaho ja Marko Wahlman pitivät tuolloin satakuntalaista yleisurheilua hienolla tavalla esillä. Vaikka niin hyvään tilanteeseen kuin silloin, ei enää koskaan päästäisi, voidaan siitä silti yhdessä uneksia. Jouko Naskali Ulvila