Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Autoilija voi mennä sekaisin erilaisten päästötavoitteiden kanssa – Miten yksityisautoilu muuttuu?

Pitäisikö uuden auton ostoa harkitsevan ostaa vielä polttomoottoriauto vai jo hybridi tai sähköauto? Miten auton arvo ostamisen jälkeen kehittyisi? Selkeitä vastauksia ei alan asiantuntijoiden mukaan vaikuta olevan. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen harmittelee sitä, että poliittisessa keskustelussa heiteltävät liikenteen päästövähennyskeinot tekevät autoilijoista epätietoisia. – Keskustelu esimerkiksi polttomoottoriautojen kieltämisestä hämmentää. Nykyisin ei ole suunnitelmaa, miten autoilun osalta edetään. Tällainen suunnitelma pitäisi olla. EU voi päättää polttomoottoriautojen kieltämisestä, mutta tapahtuuko se 2020-luvun vai 2030-luvun lopussa, Nieminen pohti Suomi Areena-keskustelussa. Samassa keskustelussa mukana ollut Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio oli samaa mieltä. – Kuluttaja menee sekaisin esimerkiksi diesel-autojen kohdalla. Päästöjen kannalta uudet diesel-autot eivät ole pahoja, kun niissä on typen oksidin suodattimet, Kallio sanoi. Kallio harmitteli sitä, että Suomeen tuodaan paljon käytettyjä autoja, joiden päästöt ovat suuria. – Autoliikenteen päästöt kasvavat, koska maahan ostetaan suuria autoja, joissa on suuret moottorit. Myös pitkänmatkan bussiliikenteeseen ostetaan käytettyjä busseja. Kauppa myisi mielellään uusia, vähäpäästöisiä busseja, Kallio puhui. Minkälaisilla autoilla esimerkiksi 20 vuoden kuluttua sitten ajetaan? Sähköautojen nopeaan voittokulkuun ei Suomi Areena -keskustelussa uskottu. Sähköautot tarvitsisivat todennäköisesti paljon julkista tukea tullakseen hinnaltaan ja latausmahdollisuuksien kannalta houkutteleviksi. – Sähköautoilu ei lähde itsestään käyntiin, totesi muotoilutoimisto Nordkappin suunnittelujohtaja Sonja Heikkilä . – Hybridiautot ovat todennäköisesti seuraavan sukupolven ratkaisu, Autoliiton Nieminen mietti. Kaupungeissa yksityisautoilun tilalle ja rinnalle kaivataan monipuolisempia joukkoliikenneyhteyksiä. Yhtenä haasteena on se, miten miehet saadaan käyttämään enemmän joukkoliikennettä. – Helsingissä näkyy tilastoissa, että erityisesti naiset käyttävät busseja, mutta raideliikennettä käyttävät myös miehet. Uskon, että joukkoliikenteen suosiota voi kasvattaa ennemmin kannustamalla kuin rankaisemalla, Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Laura Rissanen (kok.) pohti. Joukkoliikenteen lisäksi kaupungeissa voivat yleistyä yhteiskäyttöautot, joukkoliikenteesen kytkeytyvät kyytipalvelut sekä myös kävely ja pyöräily. – Se on hyvä, että ihmisiä ohjataan käyttämään enemmän joukkoliikennettä. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä. Henkilöautot aiheuttavat yhdeksän prosenttia päästöistä, mikä pitäisi suhteuttaa toimiin. Ja on muistettava, että Suomi on harvaan asuttu maa, Nieminen sanoi. Mahdolliset ruuhkamaksut herättivät niin huolta kuin kannatusta keskustelussa. Hallitusohjelman mukaan hallitus voi säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseuduille ruuhkamaksujen ottamisen käyttöön. – Mahdollistava laki olisi ihan hyvä. Käytännössä ruuhkamaksuja tarvittaisiin vain Helsingissä. Ruuhkamaksuilla pitäisi rahoittaa Helsingin keskustan ali menevää tunnelia, Rissanen pohti. Autoliitto on kriittisempi ruuhkamaksuihin. – Jos kunnat päästetään autoilijan kukkarolle, niin niiden kädet eivät koskaan kukkarosta poistu, Nieminen epäili. Autoteollisuuden Tero Kallio esitti ennemmin tienkäyttöveroa, joka korvaisi laajalti nykyisin autoiluun liittyviä veroja. Valtakunnallisessa tienkäyttöverossa voitaisiin Kallion mukaan ottaa huomioon, kuinka vähäpäästöisellä autolla ajaa, missä ajaa ja milloin. – Helsingissä olisi ruuhka-aikaan kilometrin hinta huomattavasti kalliimpi kuin haja-asutusalueella keskellä päivää, Kallio esitti. – Olemme kriittisiä uusille veroille. Kuinkahan kalliiksi tienkäyttöveron järjestelmän luominen tulisi, Autoliiton Nieminen vastasi. 100-vuotisjuhlavuottaan viettävä Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, harrastus- ja edunvalvontajärjestö. Liitolla on noin 127 000 jäsentä.