Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Aina kun Niinisalossa on sotaharjoitus, Kankaanpään kaupungin palomuuriin kohdistuu poikkeuksellisen paljon kyberhyökkäyksiä

Isoveli valvoo. Tai paremminkin kalastelee tietoja. Tämän johtopäätöksen voi tehdä kuunnellessa Kankaanpään kaupungin tietohallintopäällikön Jukka Ehdon toteamusta siitä, miten kaupungin tietoverkkoon kohdistuu hyökkäysyrityksiä aina kun Niinisalossa järjestetään sotaharjoituksia. – Jo viikkoa ennen sotaharjoitusten alkua ja niiden aikana kaupungin palomuuriin kohdistuu huomattavasti kovempaa painetta kuin normaalitilanteessa. Vastaavanlaisia havaintoja on tehty myös muissa varuskuntakaupungeissa, kertoo Ehto. Se, miksi sotilasorganisaation ulkopuolinen taho, kuten kaupunki tai kunta, joutuu kyberhyökkäysten kohteeksi sotaharjoitusten aikaan on vaikea sanoa. Toisaalta, hetken tuumaamisen jälkeen jonkinlaista logiikkaa siitäkin löytyy. – Uskoisin, että hyökkäyksillä yritetään saada tietoa esimerkiksi vedenkulutuksesta tai sähkönkäytöstä. Mistä tahansa, mikä voisi liittyä varuskuntaan. Isolla rahalla Kankaanpään kaupunki on jo vuosien ajan panostanut jopa poikkeuksellisen paljon tietoturva-asioihin. Vuositasolla siihen käytetään kymmeniä tuhansia euroja. – Satsaus on merkittävä, mutta myös kannattava. Pitää ajatella asia niin, että tietoturvallisuuteen satsatut varat turvaavat sen, että tietoverkkomme on turvassa. Pahimmassa tapauksessa koko verkkomme kaapattaisiin ja siellä olevat tiedot vaarantuisivat. Järjestelmän uudelleen pystyttäminen voi viedä paljon aikaa ja rahaa. Kyberuhka on jokapäiväistä. – Kaupungin verkkoa kohtaan on jatkuva mielenkiinto. Tähän mennessä hyökkäykset eivät ole päässeet palomuurin läpi. Noin 70 prosenttia hyökkäyksistä on suhteellisen vaarattomia, mutta loput 30 prosenttia ovat sellaisia mitkä todella laittavat tietoturvan koetukselle, kertoo Ehto. Kaupunki testaa oman tietoturvansa kestävyyttä säännöllisesti. Taannoin kaupunki oli mukana myös tietoturva-ammattilaisten järjestämässä Kuntahaasteessa. – Pääsimme mukaan Team Rotin kampanjaan, missä ammattimaisten hakkereiden ryhmä testaa kuntien kyberturvallisuutta. He siis tekivät hyökkäyksiä tietoturvaamme vastaan ja yrittivät päästä läpi. Minä tiesin siitä etukäteen, mutta ylläpitäjille asia pidettiin salassa. Itsekään en tiennyt, milloin hyökkäykset tulevat. Oli hienoa huomata, että ylläpitomme oli hereillä ja havaitsi hyökkäykset nopeasti. Hyökkäysten seurauksena löytyi kaksi haavoittuvuutta, mitkä on luonnollisesti nyt korjattu. – Nekin olivat sellaisia, että niiden kautta ei suoraan päässyt verkkomme sisään, mutta niiden kautta olisi ollut mahdollisuus päästä. Ehdon mukaan kyberturvallisuus on jatkuvaa sotaa hakkereita vastaan. – Molemmilla osapuolilla on sama tekniikka käytössään. Toistaiseksi me olemme olleet hakkereita edellä. Turvallisuuden tunteeseen ei pidä kuitenkaan tuudittautua. Hereillä pitää olla koko ajan. Maalaisjärkeä Kaupunki on panostanut myös henkilökunnan tietoturvaosaamiseen. – Vaikka kalustoon ja ohjelmistoihin satsaisi miten paljon tahansa, tietoturvan heikoin lenkki on lopulta ihminen. Tietojen kalasteluyrityksiä tulee jopa puhelinsoitoilla, joten siksi on tärkeää että myös verkkoa käyttävä henkilöstö tietää mitä tekee. – Meillä tilanne on hyvä, sillä melkein jokaisessa työpisteessä on joku, joka oman mielenkiintonsa kautta on ottanut tietoturva-asiat sydämelleen myös työpaikalla. Lähes kaikki kaupungin työntekijät ovat myös suorittaneet tietoturvakortti-koulutuksen, mikä uusitaan parin vuoden välein. Koulutuksista on paljon apua, mutta monta kertaa terve maalaisjärkikin riittää tietoturvan ylläpitämiseen. – Terve maalaisjärki tunnistaa helposti esimerkiksi sähköpostiin tulevat kiristysyritykset tai muut ulkomailta tulevat pyynnöt. Eivät ne ulkomailta tulevat miljoonien eurojen tarjoukset, mitkä saa itselleen lähettämällä muutaman tuhannen euroa ulkomaiselle tilille kovin luontevilta vaikuta. Epäselvissä tilanteissa kannattaa myös aina kysyä. Ennemmin kysyy, kuin tekee epätietoisena väärin. Vaikka kaupunki on julkinen organisaatio, kaikki käsiteltävä tieto ei ole julkista. – Helpoin esimerkki on se, että kaupungilla on tiedossa ihmisten tarkat henkilötiedot. Pelkästään sen takia on tärkeää, että kukaan ulkopuolinen ei pääse kaupungin tietoverkkoon sisälle. Tietohallintopäällikön mukaan Kankaanpään kaupungin asiat ovat kohtuullisen hyvällä mallilla. Tilanne ei ole yhtä hyvä kaikissa kunnissa. – Aiheesta on puhuttu paljon eri seminaareissa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen kuntien ja kaupunkien pitäisi parantaa tietoturvaansa merkittävästi, kertoo Jukka Ehto. Juttua muokattu 14.7.2019 kello 11.40. Muutettu Jukka Ehdon titteli.