Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kirjailija hurmaantui Euran historiasta: Karoliina Suoniemi avaa lapsille elämää Eurassa tuhat vuotta sitten

Eura Kirjailija-läänintaiteilija Karoliina Suoniemi on kirjoittanut lapsille kirjan viikinkiajan elämästä. Kirja liittyy vahvasti Euran maisemiin. Kirjassa seikkailevat Luistarin Lempin eli Euran emännän lapsenlapset. Kuvitteelliset tarinat vuorottelevat kirjassa tieto-osuuksien kanssa. Suoniemi vieraili Eurassa ensi kertaa neljä vuotta sitten osana työtään läänintaiteilijana. Euran ainutlaatuisuus sytytti hänessä heti kipinän. Pienellä paikkakunnalla oli paljon kerroksellista historiaa: muinaislöydöt, Kauttuan ruukki ja Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset. – Olen ollut hurmaantunut Euran historiasta. Se on poikkeuksellista Suomen mittakaavassa. Muinaislöydöt ovat todella mittavat, ja harvinaisia ruumishautoja on voitu tutkia paremmin kuin polttohautakalmistoja, Suoniemi sanoo. Tänä vuonna Euran kunnassa vietetään Luistarin juhlavuotta, sillä muinaisjäännösalueen löytymisestä on tasan 50 vuotta. Suoniemi sai ajatuksen, että myös lapsille voisi kirjoittaa elämästä Eurassa noin tuhat vuotta sitten. Hän oli itse jo lapsena kiinnostunut historiasta ja luki ahkerasti lapsille kirjoitettuja tietokirjoja. Viikingeistä kertovissa kirjoissa keskityttiin taisteluihin, mutta arkielämän kuvaus jäi harmillisen vähälle. Ihan oikeat viikinkiajan lapset -kirjassa Suoniemi kertoo, millaista elämä ja erityisesti lasten elämä oli tuhat vuotta sitten: Miten ihmiset asuivat, söivät, pukeutuivat ja liikkuivat, millaisia aseita, leluja ja uskomuksia heillä oli? – Ihmiset saattavat ajatella, että rautakausi oli harmaata ja synkkää ja täällä oltiin vain keskenään jossakin maakuopassa. Se ei pidä paikkaansa. Elämä on ollut jo siihen aikaan hyvin kansainvälistä, varsinkin täällä rannikkoseudulla, Suoniemi toteaa. Euran muinaislöydöt osoittavat, että Euraan on tultu muualta ja siellä on käyty kauppaa. Esimerkiksi Euran emännän kaulakorun helmet ovat ympäri Eurooppaa ja Persian alueelta asti. Jo tuhat vuotta sitten lapset leikkivät hippaa ja piilosta, ja äidit lauloivat tuutulauluja lapsilleen. Koiriakin ihmisillä oli jo lemmikkeinä. Ihmiset seurasivat ja kopioivat lähimaiden vaatemuotia. Nykyisen Saksan alueella eli seppämestari Ulfberht, jonka tekemistä miekoista tuli kuuluisia halki Euroopan. Eurastakin on löytynyt tällaisen laatumiekan palanen. Kuulu tekijä sai kiusakseen kopioijat ja väärentäjät. – Ulfberht-miekat olivat todella kalliita, joten niistä on löytynyt myös halpakopioita. Suomalaiset asesepät ovat tehneet omia versioitaan. Koska he eivät osanneet lukea, sana Ulfberht saatettiin kirjoittaa väärin. Vähän kuin nykyään Adidaksen halpakopiot, jossa kirjaimet voivat olla sinne päin, Suoniemi kertoo huvittuneena. Lastenkirjassa käsitellään myös lapsen kuolemaa. Kirjailijana Suoniemi pohti pitkään kuoleman käsittelyä. – Se ei ehkä ole lastenkirjan yleisin teema, mutta rautakauden ihmisistä se on koskettanut varmasti jokaista. Lisäksi kerron kirjassa haudoista ja niiden tutkimisesta. Ajattelin, että lapsilukijoille täytyy kertoa, millainen merkitys haudoilla on ollut, Suoniemi sanoo. Kuolleiden ajateltiin jatkavan elämäänsä kalmistoissa, jotka miellettiin tavallaan toisessa todellisuudessa oleviksi naapurikyliksi, joissa edesmenneet elivät samalla tavalla kuin ihmiset muutenkin. Sen takia haudoissa oli paljon tavaraa, ja lasten haudoissa muun muassa leluja ja koruja. Lähteinä tietokirjalle Suoniemi käytti pääasiassa arkeologista tutkimustietoa Luistarin kaivauksilta mutta myös folkloristiikan, kansantieteen ja uskontotieteen tutkimustietoa sekä uusinta geenitutkimusta, jonka avulla tutkitaan vanhoja kalmistolöytöjä. Kirja tuo esiin myös Suomen alkuperäisasukkaiden saamelaisten historiaa. Tuhat vuotta sitten saamelaisia asui rinnakkain suomalaisten kanssa kaikkialla Suomessa, myös Satakunnan alueella. Köyliö-paikannimen uskotaan juontavan saamenkielen kaarta tarkoittavasta sanasta. Rauman Lappi-paikannimi viittaa saamelaisväestöön. Syntynyt vuonna 1983. Kirjallisuuden läänintaiteilija Satakunnassa. Koulutukseltaan historian ja uskonnon opettaja. Kirjoittanut teokset: Maailmanuskonnot (Avain, 2015), Ihan oikeat prinsessat ja prinssit (Avain, 2018) ja Ihan oikeat viikinkiajan lapset (Avain 2019). Läänintaiteilijana Suoniemi on ollut perustamassa Euraan vuosittaista Sanat! -kirjallisuustapahtumaa. Asuu perheineen Tampereella.