Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Jälki-istuntoa käytetään vain vakavissa tilanteissa – Nykykoulussa oppilaat ratkovat pienet kiistat keskenään: ”Uusi menetelmä on helpottanut opettajien työtä”

Lasten väliset pienet kiistat, tönimiset ja nimittelyt eivät enää johda jälki-istuntoihin. Nurkassa yksin istuminen ja tekojen katuminen on mennyttä maailmaa. – Moi, me ollaan Ilona Vahala , Janette Lallukka ja Pekka Pihlava ja me ei kerrota tästä kenellekään, eikä jaeta tästä rangaistuksia. Haluatteko te jäädä tähän keskustelemaan, Harjavallan keskustan koulun viidesluokkalaiset kysyvät Petra Kiikeriltä ja Vilma Laukkaselta . Kiikeri, 11, ja Laukkanen, 12, ovat keksineet haastattelua varten kuvitellun tilanteen, jossa heidän välilleen on tullut kinaa. Toisen reppu on lentänyt lumihankeen ja toinen on haukkunut toista aasiksi. Harjavallan keskustan alakoulussa pienet kiistat sovitaan oppilaiden kesken ilman opettajien läsnäoloa. Oppilaiden vertaissovittelu on ollut käytössä syksystä asti. Tulokset ovat hyviä. Sovittelijoiksi koulutetut vapaaehtoiset oppilaat oppivat tärkeitä neuvottelutaitoja. Kiusaamistapaukset ovat vähentyneet. Uusi menetelmä on helpottanut myös opettajien työtä, kun heitä ei enää tarvita jokaisen tapauksen selvittelyyn, luokanopettaja Mari Varjus kertoo. Viidesluokkalaiset uskovat, että vertaissovittelu tepsii jälki-istuntoa tai opettajan puhuttelua paremmin. – Jos tilanteet saadaan oppilaiden kesken sovittua, ehkä ne eivät toistu niin usein, Ilona Vahala, 11, pohtii. Vertaissovittelut ja kasvatuskeskustelut ovat kiilanneet kouluissa jälki-istuntojen edelle. Vaikka jälki-istunto ei ole enää koulujen ensisijainen rangaistuskeino, sitä käytetään edelleen melko paljon. Kaikki haastatellut alakoulujen rehtorit mainitsivat jälki-istunnon kurinpalautuskeinona, johon päädytään yleensä silloin, kun oppilaan teko on vakavampi. Harjavallan keskustan alakoulussa jälki-istunto on käytössä rehtori Liisa Hietaojan mukaan silloin, kun kyseessä on fyysinen väkivaltatilanne. Myös jälki-istuntojen luonne on muuttunut. Enää oppilaita ei laiteta nurkkaan tuijottamaan seinää, vaan heille pyritään löytämään järkevää tekemistä. – Aika hyödynnetään oppimiseen, jälki-istunnossa voi tehdä vaikka läksyjä, Kaarisillan koulun rehtori Johanna Siitari kertoo. Satakuntalaisten alakoulujen rehtorit katsovat, että perusopetuslaissa ensisijaiseksi puuttumiskeinoksi määritelty kasvatuskeskustelu on jälki-istuntoa tehokkaampi tapa saada lapsi ymmärtämään tekonsa seuraukset. Keskustelun jälkeen seurataan yleensä muutaman viikon ajan, onko toivottu käytös mennyt perille. – Kyllä siinä tunnepuoleen vedotaan, että lapsi ymmärtäisi asian, mitä se on ja miltä se on toisesta tuntunut. Eivät lapset tyhmiä ole, he ymmärtävät, kun puhutaan ja perustellaan. Tehokkaampi keino se on kuin hiljaa nurkassa istuminen, Vähärauman koulun rehtori Jaana Kujansuu toteaa. Vaikka kouluilla on hyviä kokemuksia kasvatuskeskusteluista, kaikissa tapauksissa se ei toimi. Jaana Kujansuu on törmännyt jopa tilanteisiin, joissa huoltajat sanovat, että jälki-istunto olisi paikallaan. – Osalle keskustelu toimii hyvin, osan kanssa se ei toimi. Sitten mennään seuraavaan vaiheeseen eli jälki-istuntoon. Myös silloin, jos teko on merkittävä tai vaarallinen, voidaan suoraan antaa jälki-istuntoa, Kankaanpään Kangasmetsän koulun rehtori Kari Kähkönen kertoo. Nykypäivän lapset osaavat maakunnan rehtorien mielestä käyttäytyä pääsääntöisesti hyvin. Yleistyksiä ei silti voi tehdä. Käytöstavat, jotka aiemmin kuuluivat kodin kasvatusvastuun piiriin, ovat nyt Vähärauman koulun rehtori Jaana Kujansuun havaintojen mukaan siirtyneet entistä enemmän koulun vastuulle. Hän nostaa esimerkeiksi ruokailutavat, tervehtimisen ja puhetyylit. – Jotenkin tuntuu, että sellaisissa asioissa on menty taaksepäin. Toisaalta on hienoa, että lapset ovat rohkeita, mutta missä menee se raja, mitä voi sanoa. Ihan kenelle tahansa ei voi mitä vaan ovella huudella. Harjavallan keskustan alakoulussa lasten rohkeutta hyödynnetään vertaissovittelussa. Kokemukset ovat niin hyviä, että kokeilua aiotaan ensi vuonna laajentaa. Jatkossa vertaissovittelua voivat pyytää myös oppilaat itse. Tähän mennessä vertaissovittelu on käynnistetty opettajan aloitteesta. 11-vuotiaat Pekka Pihlava, Ilona Vahala ja Janette Lallukka ovat ratkaisseet Petra Kiikerin ja Vilma Laukkasen kuvitellun riidan muutamassa minuutissa. Vertaissovittelijat kyselevät rauhallisesti, mitä on tapahtunut ja miltä tilanne kummastakin tuntui. – Miten haluaisitte, että asia kirjoitetaan tähän sopimukseen, Janette Lallukka kysyy lopuksi. Tilanne päättyy anteeksipyyntöihin sekä kirjallisen sopimuksen allekirjoittamiseen. Jos kyseessä olisi aito tapaus, tilannetta seurattaisiin ja viisikko kokoontuisi vielä keskustelemaan siitä uudelleen seuraavalla viikolla. Osallistu Satakunnan Kansan kyselyyn ja kerro, miten ristiriidat sinun kouluaikoinasi ratkaistiin? Millaisia rangaistuskeinoja koulussasi oli käytössä?