Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Korona vaikuttaa tähänkin: Vuoden urheilijan valinnasta tulee poikkeuksellisen erikoinen

Tiedätkö, kuka on Tuomas Kotro ? Entä Santeri Kiiveri, Tuomas Määttä tai Heikki Niva ? Kalle Järvilehto, Elias Syrjä ? Siinä on kattava joukko alkuvuoden menestyneimmistä suomalaisurheilijoista. Kuusikko saattaa olla yllättävän korkealla, kun tammikuussa valitaan vuoden 2020 parasta suomalaisurheilijaa. Kun koronapandemia on pysäyttänyt koko urheilumaailman, alkuvuoden menestyjien painoarvo on valinnoissa iso. Tänä vuonna ei järjestetty hiihdon MM-kisoja, ja olympialaiset sekä jalkapallon EM-kilpailut siirrettiin ensi vuoteen. Jääkiekon MM-kisat peruttiin kokonaan. Yleisurheilun EM-kilpailut on määrä järjestää elokuun lopussa Pariisissa. Jos käy niin, että nekin perutaan, tulee urheiluvuodesta melkoinen pannukakku. Loppuvuodessa toivoa Vuoden loppupuolelle on merkitty muutamia lajikohtaisia arvokilpailuja, joissa suomalaisilla voi olla menestysmahdollisuuksia. Karaten MM-kisat on määrä järjestää marraskuussa. Titta Keinäseltä voi odottaa sieltä pistesijaa tai jopa mitalia – jos tapahtumaa ei siirretä tai peruta. Pyöräilyn maantieajon MM-kilpailut ovat merkitty kalenteriin syyskuulle. Siellä suomalaistoiveet kohdistuvat Lotta Henttalaan , vuoden 2016 MM-pronssimitalistiin. Finnjollien MM-mitaleista oli tarkoitus kilpailla toukokuussa, mutta ne on siirretty toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. Jos MM-kisat järjestetään vielä tänä vuonna, Oskari Muhonen voi onnistuessaan yltää ainakin pistesijoille. Rullalautailussa on sama tilanne. MM-kisat piti olla toukokuussa, mutta ne on siirretty ja uutta ajankohtaa ei vielä tiedetä. Jos kisat käydään tämän vuoden puolella, suomalais-amerikkalaisella Lizzie Armantolla on potentiaalia kärkisijoille. Nykyaikaisen 5-ottelun syyskuulle merkittyjä MM-kisoja Meksikossa ei ole vielä peruttu tai siirretty. Laji on arvaamaton ja Laura Salminen voi onnistuessaan yltää kärjen tuntumaan, jos kisat toteutuvat. Tenniksen ja golfin merkittävimmistä ammattilaisturnauksista on toistaiseksi peruttu vain Wimbledon ja British Open. Lajien globaali luonne huomioiden ei olisi yllätys, jos peruutusuutisia tulisi vielä lisää. Joukkuelajeissa tyhjää Joukkuelajeissa loppuvuoden arvokisakalenteri on melkein tyhjä. Futsalin ja jääpallon miesten MM-kisat on määrä pelata loppusyksystä ja salibandyn joulukuussa. Isommissa sisäpalloiluissa ohjelmassa on vain karsintaotteluita. On mahdollista, että salibandymaajoukkueen MM-hopeakin riittää tänä vuonna Vuoden joukkue -äänestyksessä voittoon. Kun tilanne on tämä, pitäisikö Vuoden urheilija -valinta jättää tänä vuonna tekemättä? – Se on hyvä kysymys. Suomessa ja maailmalla on tehty tänä vuonna poikkeuksellisia järjestelyjä urheiluasioissa, mutta jos väkisin pitää valita, niin sitten valitaan, Urheilutoimittajain liiton Vuoden urheilija -valiokunnan puheenjohtaja Matti Hannula muotoilee. – Lähtökohta on, että valinta suoritetaan. Seuraava tarkistuspiste on syksyllä. Jos yleisurheilun EM-kisat sekä muita syksyn arvokisoja peruutetaan ja esimerkiksi jääkiekon SM-liiga ei pääse alkamaan normaalisti, sitten pitää pohtia, onko valinta sen perinteen ja arvon mukainen, Vuoden urheilija -valinnan oikeudet omistavan Urheilutoimittajain liiton puheenjohtaja Kari Linna pohtii. Se on kuitenkin jo nyt ilmeistä, että jonkinlaista soveltamista valinnoissa joudutaan tekemään. – Olemme valinneet perinteisesti vuoden parhaat urheilijat eri lajeista. Viime vuonna lajeja oli 76. Tänä vuonna valintojen tekeminen tuskin on mahdollista kaikissa lajeissa, Hannula arvelee. Paljon soveltamista Urheilugaalassa on perinteisesti valittu myös Vuoden sykähdyttävin urheiluhetki kymmenen ehdokkaan joukosta. Sekin palkintoluokka saattaa vaatia soveltamista. Vuoden urheilija -valinnan suorittaa nykyään urheilutoimittajista koostuva asiantuntijaraati 25 kärkiehdokkaan joukosta. Oheisessa listauksessa on lueteltu alkuvuoden menestyneimpiä suomalaisurheilijoita. Moniko heistä olisi voinut yltää viime vuonna top-25-listalle? – Golffari Sami Välimäki ja jääpalloilija Tuomas Määttä olisivat voineet yltää listalle. Heikki Nivan EM-hopea snookerissa tuli amatöörien puolella, se tuskin olisi riittänyt listalle pääsyyn viime vuonna. – Toki vuotta on vielä paljon jäljellä. Esimerkiksi NHL saatetaan vielä pelata tänä vuonna jollain systeemillä loppuun. Suomeen voi tulla Stanley cup -voittaja tai -voittajia, Hannula pohtii. Niin sanotuista suomalaislajeista myös rallin ja formuloiden maailmanmestaruus saatetaan jakaa tänä vuonna, vaikka kilpailuohjelma supistuu parhaassakin tapauksessa rajusti. MM-ralleja ehdittiin ajaa alkuvuodesta kaksi, formulakilpailuja ei yhtään. Molempien lajien MM-sarjan viimeiset osakilpailut on merkitty alkuperäisohjelmassa marraskuun lopulle. Alkuvuoden menestyneimpiä suomalaisurheilijoita Iivo Niskanen: Maastohiihdon maailmancupin kokonaispisteissä kuudes, normaalimatkoilla kolmas. Yksi osakilpailuvoitto vuonna 2020. Krista Pärmäkoski: Maastohiihdon maailmancupin kokonaispisteissä yhdeksäs, normaalimatkoilla seitsemäs. Kaisa Mäkäräinen: Ampumahiihdon maailmancupin kokonaispisteissä yhdestoista. Yksi osakilpailuvoitto vuonna 2020. Ilkka Herola: Yhdistetyssä maailmancupin kokonaispisteissä kahdeksas. Elias Syrjä: Freestylen big airissa maailmancupin kokonaispisteissä viides. Santeri Kiiveri: Para-alppihiihdon pujottelun tynkä-maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja pystyluokassa. Kaikkia osakilpailuita ei pystytty järjestämään korona-pandemian vuoksi. Kalle Järvilehto: Lumilautailun big airin maailmancupin kokonaispisteissä neljäs. Enni Rukajärvi: Lumilautailun slopestylen US Openissa neljäs, X Gamesissa kahdeksas. Rene Rinnekangas: Lumilautailun X Gamesin big airissa neljäs. X Gamesin videokilpailun voitto. Sebastian Aho: Oli NHL:n maalintekijätilaston jaetulla kuudennella sijalla, kun kausi keskeytettiin. Lauri Markkanen: NBA-koripalloilijan pistekeskiarvo oli 14,7, kun kausi keskeytettiin. Oli alkuvuodesta yli kuukauden sivussa peleistä. Teemu Pukki: Teki Valioliigassa 11 maalia ennen kuin kausi jäi kesken. Niistä kaksi syntyi vuonna 2020, molemmat rangaistuspotkuista. Tuomas Määttä: Jääpallon Ruotsin mestaruus ja valinta Ruotsin liigan parhaaksi pelaajaksi kautta aikojen ensimmäisenä suomalaisena. Tuomas Kotro: Hiihtosuunnistuksen EM-pronssia sprintissä ja EM-hopeaa viestissä. Sami Välimäki: European Tourin -osakilpailuvoitto. Akseli Keskinen ja Sinem Kurtbay: Sijoittuivat yhdeksänneksi purjehduksen Nacra 17 -luokan MM-regatassa. Henri Kontinen: Puolivälieräpaikka tenniksen Australian avoimissa nelinpelissä. Maailmanlistalla sijalla 30. Emil Ruusuvuori: Tenniksen haastajatason turnauksessa finaalipaikka. Selviytyi kaksi kertaa ATP-turnauksen karsinnoista pääsarjaan. Maailmanrankingissa sijalla 101. Reetta Hurske: Pika-aituri selviytyi kaikissa Euroopan hallikilpailuissa finaaliin, kerran palkintopallille. Nooralotta Neziri: Euroopan hallikilpailuissa sijat kaksi ja kolme pika-aidoissa. Elias Kuosmanen: Painin EM-kisoissa viides. Arvi Savolainen: Painin EM-kisoissa viides. Petra Olli: Painin EM-kisoissa viides. Heikki Niva: Snookerin amatöörien EM-kisoissa hopeaa. Lähteet: Olympiakomitean asiantuntija Ilkka Palomäki ja Vuoden urheilija -valiokunnan puheenjohtaja Matti Hannula.