Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Rauma tarjoaa museorakennuksia talkooylläpitoon – Lapissa mahtuu kuormaan viljamakasiini ja asuintalo, Kodisjoella epäröidään Sepän torpan ja kotiseutumuseon rakennusten taakkaa

Taloutensa tasapainottamista tavoittelevan Rauman säästölistalle on nostettu yhtenä esityksenä museorakennusten kuorman huojentaminen. Kaupunki on kääntymässä yhdistysten puoleen, josko niissä löytyisi kiinnostusta museokiinteistöjen omistajiksi ja ylläpitäjiksi. Vahva ja vakaa Rauma -ohjelman mahdollisesti luovutettavien kiinteistöjen listalla ovat Kodisjoelta Sepän torppa ja museomakasiini, Lapin kotiseutumuseon kiinteistöt sekä kaupunkikeskustasta Syväraumanlahdelta Kiikartorni ja Nummen kaupunginosasta savenvalajan verstas, joka myytäisiin pois siirrettäväksi Museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari kertoo suunnitelmalle olevan useampikin perustelu. Merkittävää välitöntä taloudellista säästöä ei museorakennusten omistajanvaihdoksesta kaupungille saada, vaan ensisijaisena toiveena on niiden toiminnan kehittämisen ja ylläpidon turvaaminen. Yhdistyksiltä ei ole vielä virallisesti tiedusteltu kiinnostusta tai sitoutumista. Se on vuorossa, kun tai jos Rauman valtuusto hyväksyy talouden tasapainotusohjelman marraskuussa. Jos museokiinteistöille ei löydy ylläpitäjää, on vaihtoehtona kokoelmien siirto varastoon ja rakennusten myynti. Kodisjoen ja Lapin museorakennukset ovat päätyneet Rauman kaupungille kuntaliitosten seurauksena. Kotiseutumuseoiden toiminnasta ovat kuitenkin pääsääntöisesti huolehtineet paikalliset yhdistykset ja kylien väki. – Toivomme, että löytyisi vapaaehtoisia paikallisen kulttuurihistorian vaalimiseen ja rakennusten ylläpitoon. Kaupungin museon organisaatio ei siihen riitä, sillä museolla on 14 toimipaikkaa ja vakituista henkilökuntaa kuusi museoalan ammattilaista. Risto Kupari pahoittelee, ettei henkilöstöä ole riittänyt museokohteiden avoinna pitoon. Esimerkkinä on savenvalajan verstas, jota ei ole puoleen vuosikymmeneen voitu pitää kesäisinkään auki, kun tarvittavaa määrää kesätyöntekijöitä ei ollut varaa palkata. Rauman museolla on huolehdittavana kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki, sekä tukku rakennuksia kokoelmineen. – Jos kiinteistöjen vastaanottoon löytyy halukkuutta yhdistyksiltä, museon väki kyllä on tukena neuvonta-avullaan, Risto Kupari sanoo. Kiinteistöt ovat kuitenkin todellinen kustannuserä, sillä museo- ja kulttuuritoimi maksaa niistä sisäistä vuokraa kaupungille. Pidemmän päälle kuluja lankeaa myös kunnostuksista. Risto Kupari arvioi, että yhdistyspohjalla toimintaan ja kunnossapitoon saattaisi olla mahdollisuuksia julkisten avustusten saamiseen. Lapin Tl kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Vapola arvioi, että Lapissa riittää talkooväkeä ja -aktiivisuutta sitoutua koko museokiinteistökannan omistukseen ja ylläpitoon. Käytännössä yhdistys onkin vastannut omien ja Lapin kunnan omistuksen peruja olevien museokiinteistöjen toiminnasta. Yhdistyksen hoidettavana on kunnioitettava määrä rakennuksia, muun muassa. viisi kirkkotallia, Jokisen talo, Eskelän talon vilja-aitta, lainajyvämakasiini ja Kuljun kylässä Hakalan torppa ja suuli, jossa on kokoelma isompia maatalouskoneita ja -välineitä. Kaupungin omistuksessa niistä ovat Jokisen talo ja jykevä kivirakenteinen makasiinirakennus, jossa on kahdessa kerroksessa toimiva kotiseutumuseo. Vapola arvelee, ettei vaihtoehtoja taida olla, jos yhdistys ei kiinteistöjä ottaisi vastaan. – Kyllä näissä tekemistä riittää. Ensi vuoden kesällä pitäisi aloittaa punamultatalkoot ja tallien maalaaminen, Vapola suunnittelee seuraavaksi isommaksi projektiksi. Hän kiittelee, että Lapista on löytynyt edelleen aktiivista talkooväkeä kunnostustöihin sekä museoiden avoinna pitämiseen ja valvontaan. Kodisjoki-Seuran ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Kalliomäki kuulee ensi kertaa Rauman kaupungin talousohjelman museorakennusosuudesta. – En ole perehtynyt, enkä tietoinen asiasta, hän sanoo. Sepän torpan ja Kodisjoen museomakasiinin kiinteistöjen pysyvä siirtyminen kyläyhdistykselle vastuulle tuntuu Kalliomäen mukaan aika isolta asialta. Talkooperinne kyllä elää Kodisjoella, mutta kannettavaa on jo aika paljon. – Meillä on jo Kaljasjärven rantasaunan hoito, laiturin pito ja kyläkioski. Rakennusten mukana tulisivat myös kulut, eikä yhdistyksellä ole merkittävästi vakituisia tuloja, Kalliomäki sanoo. Kylän väki huolehtii myös Ylenin koti- ja patsasmuseosta. Kalliomäki summaakin, että kaupungin museorakennusten vastaanottaminen on vakavan mietinnän paikka. Hän huomauttaa, että talkoisiin ehtiviä on yhä vaikeampi löytää. Kuka ostaisi yli satavuotiaan saviverstastorpan pois siirrettäväksi? Rauman kaupungin museorakennusten realisointilistalla on yhtenä ehdokkaana savenvalajan verstas Nummen kaupunginosassa. Gustaf Löfmanin verstaan tiedetään toimineen 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Päätuotteena olivat uunikaakelit. Sittemmin torpan elo ja toiminta on ollut hiljaisempaa. Rauman museon tietojen mukaan kaupungille torppa on tullut joskus 1970-luvulla. Museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari sanoo verstasmuseon olleen jo useamman vuoden kiinni, koska henkilökuntaa ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin museon toimipaikkoihin. Menneinä vuosina on verstaassa esitelty saviesineiden valmistusta. Mikäli valtuusto hyväksyy suunnitelman, on vaativana tehtävänä löytää ostaja rakennukselle. Kuparin mukaan esitys pois siirtämisestä johtuu siitä, että verstasrakennuksella ei ole tonttia, vaan se on puistossa. Kulkutietäkään ei rakennukselle ole. Vesi kulkee kantamalla, mutta sähkö on käytettävissä. Tarjolla olisi todella asumista vanhaan malliin, mutta ilman irtaimistoa. Verstaan yhteydessä on savenvalajan asunto, jossa on huone ja keittiö. Museosisustus ajoittuu vuoteen 1915. Rakennukseen on tehty myöhemmillä vuosikymmenillä kamari, joka on sisustettu 1930- ja 1940-lukujen tyyliin.