Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Riistakameroista se lähti – Arviolta kymmenissä tuhansissa mökeissä on valvontajärjestelmä, mutta onko siitä mitään hyötyä? Näin vastaavat poliisi ja turvallisuusasiantuntijat

Yhä useampi suomalainen hankkii mökin turvaksi valvontajärjestelmän. Sen avulla halutaan estää murtovarkauksia ja ilkivaltaa sekä selvittää, jos joku on käynyt asiattomasti paikalla. Kameravalvonnan kysyntä on kasvanut jo usean vuoden ajan. Suosioon ovat vaikuttaneet sekä tekniikan kehittyminen että kuluttajahintojen lasku. Turvallisuusasiantuntija ja myyntipäällikkö Ossi Reini tamperelaisesta Ajan Lukosta kertoo, että etenkin etäyhteyksien ja etävalvontatekniikan kehittyminen ovat lisänneet kiinnostusta mökin kameravalvontaan. Etäyhteys tarkoittaa sitä, että omistaja tai vartiointiliike pystyy internetin välityksellä katsomaan mökiltä tallennettua kuvaa esimerkiksi tietokoneelta tai älypuhelimelta. Tarkkaa tietoa mökkien valvontajärjestelmien määrästä ei ole. Finanssiala ry:n turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen arvioi, että jonkinlainen valvontajärjestelmä on todennäköisesti kymmenissä tuhansissa mökeissä. – Selkeästi se on lisääntynyt. Ihmiset ovat kiinnostuneet ja innostuneet aiheesta, Pänkäläinen sanoo. Kameravalvonta alkoi Pänkäläisen mukaan yleistyä viitisen vuotta sitten, kun ihmiset hankkivat riistakameroita ja alkoivat kuvata pihalla liikkuvia eläimiä. – Siitä lähti idea, että omaisuuttakin voi suojata niillä. Riistakamera yleensä on akku- tai paristovirralla toimiva kamera, joka liikettä havaitessaan tallentaa pysäytyskuvia. Onko valvonnasta hyötyä? Poliisin näkökulmasta valvontajärjestelmät auttavat etenkin ennaltaehkäisemään murtoja. Valvontakamerat voivat myös auttaa rikosten selvittämisessä. Joissain tapauksissa epäilty on tallentunut oman tai naapurin mökin kameraan. – Yleinen kokemus on osoittanut, että varkaat valitsevat mieluimmin kohteen, missä ei ole hälytinjärjestelmää, kertoo Sisä-Suomen poliisin rikosylikomisario Pasi Nieminen . Tyypillisimmin poliisi joutuu käymään sellaisissa murtokohteissa, joissa ei ole ollut minkäänlaisia hälyttimiä. Sama ilmiö toistuu vakuutusyhtiöiden vahinkoilmoituksissa. – Selkeästi on hyvin vähän tapauksia, joissa murtohälytyslaitteistosta huolimatta on murtauduttu, sanoo Pohjola Vakuutuksen omaisuuskorvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen . Erilaisten valvontajärjestelmien tehokkuutta on Uimosen mukaan vaikea arvioida. Vaikuttaa siltä, että järjestelmä kuin järjestelmä pitää varkaat melko hyvin poissa, kunhan valvonnasta on ilmoitettu näkyvästi. Aku Pänkäläinen muistuttaa, että pelkät kameravalvontakyltit harvoin huijaavat varkaita. – Rosvot eivät ole tyhmiä. He huomaavat nopeasti, onko valvontaa oikeasti. Kamerat yksi osa valvontaa Kameravalvonta täydentää muuta valvontaa. Ossi Reinin mukaan kameravalvonnan lisäksi mökille kannattaa harkita etänä hallittavaa hälytysjärjestelmää. Murtojen lisäksi hälytysjärjestelmä voi ilmoittaa esimerkiksi savuhavainnoista. Poliisi suosittelee mökkien omistajia arvioimaan, olisiko valvontajärjestelmälle tarvetta. Taloudellista hyötyä voi arvioida esimerkiksi laskemalla, kuinka paljon vahinkoa murrettu ovi tai ikkuna voi talvella aiheuttaa suhteessa valvonnan kustannuksiin. Jokaisen kannattaa harkita, kuinka arvokasta omaisuutta säilyttää mökillä. Omaisuudesta on myös syytä pitää kirjaa. Arvoesineet kannattaa kuvata ja laitteiden sarjanumerot ottaa talteen. Rikos- ja vahinkoilmoituksen tekemistä helpottaa huomattavasti, kun tietää, mitä on viety. Mökkinaapurien kanssa kannattaa myös sopia epäilyttävän toiminnan silmällä pitämisestä. Vältä laajakuvaa Valvontakameroiden sijaintia suunnitellessa kannattaa miettiä ensimmäisenä, mitä halutaan kuvata. Ossi Reinin mukaan kamerasta ei ole kauheasti hyötyä, jos sen asettaa kuvaamaan esimerkiksi koko pihaa. Liian laajasta kuvasta on erittäin vaikea tunnistaa mahdollisia murtovarkaita tai muita asiattomasti tontilla liikkuvia. – Mitä suurempana henkilö tai auto näkyy kuvassa, sitä paremmin se voidaan yksilöidä, Reini sanoo. Kameraa hankittaessa kannattaa tarkistaa, että kuva-alaa pystyy kohdentamaan omien tarpeiden mukaisesti. Jos haluaa kuvata useaa kohdetta, on syytä hankkia useampi kuin yksi kamera. Reinin mukaan tyypillisimmin ihmiset hankkivat mökille riistakameran, yksittäisen valvontakameran tai useasta kamerasta koostuvan kamerajärjestelmän. Kameroiden hinnat vaihtelevat yleensä noin 100:n ja 500 euron välillä. Riistakamera on helppo valinta, jos haluaa vain ostaa kameran ja laittaa sen paikoilleen. Monimutkaisemman järjestelmän asentamiseen ja säätämiseen kannattaa pyytää ammattilaisen apua. – Se on hukkainvestointi, jos asetukset ovat huonosti, Reini sanoo. Muita tärkeitä ominaisuuksia kamerassa ovat Reinin mukaan kuvanlaatu, liiketunnistin ja pimeällä kuvaaminen. Liiketunnistimen avulla kamera tallentaa vain silloin, kun se havaitsee liikettä. Näin säästyy huomattavat määrät tallennustilaa. Pimeäkuvausta tarvitaan etenkin, jos mökillä ei ole pihavaloja. Pelkkää suoraa kuvaa lähettävästä kamerasta ei Reinin mukaan ole juurikaan hyötyä, koska varkaita tai tihutyön tekijöitä ei voida jälkikäteen tunnistaa. Etäyhteyden ottaminen kameroihin ja niiden tallenteisiin edellyttää nettiyhteyttä mökille. Lain mukaan omaa tonttia, pihaa ja asuntoa saa kuvata. Kameroilla ei saa kuvata naapurin tonttia. Silloin syyllistyy salakatseluun. Salakatselu tarkoittaa kotirauhan suojaamien alueiden katselua, kuvaamista tai tallentamista. Kameravalvonnasta pitää lain mukaan ilmoittaa kylteillä. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen omalla tontilla. Kameravalvonnasta kannattaa joka tapauksessa ilmoittaa, koska se voi pitää varkaat poissa. Kameraan tallentuneen henkilön kuvaa ei saa levittää esimerkiksi Facebookissa. Lähde: Verisure