Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Ruuhkautuvat tieosuudet voivat nousta kriittiseksi tekijäksi uusien teollisuuden investointien sijoittumisessa Satakuntaan

Satakunnan kasvun kaksi keskeistä tekijää ovat monipuolinen koulutusjärjestelmä ja ajanmukainen liikenneverkosto. Nykyistä yliopistokeskusta uhkaa näivettyminen. Sen opetusohjelmat eivät riittävässä määrin vastaa ympäröivän maakunnaan teollisuuden toimintalinjoja ja sen riippuvuus emoyliopistoista suitsii sen itsenäistä toimintaa. Maakuntaan on synnytettävä itsenäinen yliopisto, jonka opetusaineita ovat logistiikka, robotiikka, automaatio, materiaoppi ja kiertotalous, yhteisenä nimittäjänä tekoäly. Alusta lähtien prosessiin on otettava mukaan alueen yritykset, joiden asema yliopiston kehittäjänä, kumppanina ja taloudellisena tukijana on keskeinen. Satakunnan ammattikorkeakoulu on hyvä esimerkki siitä, kuinka opiskelun ja käytännön yhteensovittaminen ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia. Vähintään yhtä tärkeää on, että hankkeen kokoavana voimakaksikkona ovat Pori ja Rauma, yhteisrintamassa maakunnan kanssa. Teollisuuden kuljetukset ovat lisääntymässä Satakunnassa eikä vähiten Harjavallan akkumateriaalien kierrätyksen ja kemikaalien tuotannon kautta. Sataman ja Porin välisen rataosuuden sähköistäminen tuli oikeaan aikaan. Se ei kuitenkaan ratkaise paineita, jotka kohdistuvat Satakunnan tieverkostoon. Turun ja Rauman telakoiden alihankintaverkosto ulottuu eri puolille Satakuntaa, joka heijastuu tulevina vuosina valtatie 8:n liikennemääriin. Jo tällä hetkellä Pori–Luvia-tieosuudella onnettomuudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Merkittävä osa tästä on työpaikkapendelöintiä Pori–Rauma–Uusikaupunki akselilla. Ruuhkautuvat tieosuudet voivatkin nousta kriittiseksi tekijäksi uusien teollisuuden investointien sijoittumisessa Satakuntaan. Olemmeko omilla toimilla tai paremminkin toimettomuudella romuttamassa Suomen teollistuneimman alueen mainetta? Pelkästään viranomaisten syyllistäminen olisi virhe. Myös alueen yrityksillä on vastuu siitä, että tuotteet ja tavarat kulkevat asiakkaille. Se on osa niiden liiketoimintakonseptia. Erityisesti kuljetusliiketoimintaa harjoittavat yritykset kokevat vastuullisuutensa tieverkoston kunnosta ja turvallisuudesta. Hyvänä esimerkkinä toimi liikenneviraston valtatie 2:ta koskenut suunnitelma ja erityisesti osana sitä ollut Pori–Mäntyluoto-tieosuuden parannusesitys. Alueen kuljetusyritysten ja kaupungin elinkeinoyksikön edustajista muodostettu ryhmä otti kantaa esitykseen. Sen mielestä toimenpiteet olivat riittämättömiä liikennevirtojen kasvuun nähden. Osa toimenpiteistä olisi jopa heikentänyt tienkäyttäjien turvallisuutta. Turhauttavinta asiassa oli, että tieosuudelle ositettu määräraha oli vain muutama miljoona euroa yli 200 miljoonan arvoisessa hankkeessa. Jo pelkästään Meri-Porin alueen yritysten vuosittain yhteiskunnalle maksamat verot olisivat edellyttäneet aivan eri luokan panostuksia. Näkisinkin tärkeänä, että teollisuuden lisäksi niiden satakuntalaiset etujärjestöt toimisivat ponnekkaammin uudistusten läpiviemisessä. Itse asiassa meidän pitäisi olla esimerkkinä alueesta, jonka logistiset kuljetusratkaisut ovat takaamassa aluetaloutemme jatkuvan kasvun. Porin ja Rauman satamien logististen toimintojen verkottaminen, Pori–Rauma-tieosuuden muuttaminen nelikaistaiseksi ja jatkuvan lentoliikenteen ylläpitäminen ovat tässä konseptissa vähimmäisvaatimuksia. Kirjoittaja on metsänhoitaja Porista.