Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Armeijassa yhä useampi marssii kasvisruoan voimalla – osa tosin ostaa edelleen mieluummin pizzan

Niinisalon varuskunnan sotilaskodissa on yllättävän hiljaista. Vaikka menossa ovat iltavapaan kuumimmat tunnit, pitkässä ja historiaa huokuvassa sotkun salissa näyttäisi kahvittelevan varusmiesten sijaan lähinnä siviilihenkilöitä. Sotilaskodin parkkialueellakaan ei näy pakettiautoja pikaruokakuljetuksineen, jotka ovat iltaisin tuttu näky. Liekö päivällisellä varusmiehille tarjottu salsapossu vienyt pois pahimman pizzannälän? Vanha ”viisaus” armeija marssii vatsallaan on osuva toteamus, sillä liike loppuu silloin, kun ruokahuolto loppuu. Viime syksynä varuskunnissa ryhdyttiin tarjoilemaan varusmiehille entistä enemmän kasvisruokaa. Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) otti tiukasti kantaa kasvavaan kasvisruuan määrään toteamalla, että armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla. Mutta kyllä se taistelee, ainakin maskulaisen Jasmin Jalosen sekä tamperelaisen Jessika Mikolan mukaan. He suorittavat tällä hetkellä palvelustaan Niinisalossa. Molemmat noudattavat kasvisruokavaliota. Kaksikon yhteinen mielipide on selvä: Kasvissyönnistä ei tarvitse luopua armeijan harmaissa. Jalonen on pitkän linjan kasvissyöjä. Häntä ei ennen palvelukseen tuloa jännittänyt, miten ruokavalion ylläpitäminen varusmiespalveluksessa onnistuu, kiitos tuttavien positiivisten kokemusten. –  Olin jo tänne tullessani tietoinen, että erikoisruokavaliot pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Joskus harjoituksissa on voinut jäädä kasvisruoka ensin tulematta, mutta se on lopulta aina järjestynyt. Henkilökunta ymmärtää meitä hyvin, ja he pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan, toteaa Jalonen. Myös Mikola on ehtinyt olemaan kasvissyöjä jo muutaman vuoden ajan. Idea kasvisravintoon siirtymisestä syntyi kokeilunhalusta. Siitä ei ole sen jälkeen ollut paluuta. –  Minua jännitti se, miten ruokavalion noudattaminen esimerkiksi metsäleireillä onnistuu. Kaikki on toiminut kuitenkin hyvin. Liharuokiin en ole joutunut koskemaan. Sekä Jalosen että Mikolan mielestä tarjottava ruoka on pääosin hyvää ja monipuolista. Kaikki ruuat eivät kuitenkaan koskaan maistu kaikille, on kyseessä sitten kasvis- tai liharuoka. –  Jos jotain kehitysehdotuksia mietin, niin ehkä salaatit voisivat olla monipuolisempia. Se palvelisi meidän kasvissyöjien lisäksi kaikkia ruokailijoita, pohtii Mikola. Kasvanut kasvisruuan määrä jakaa varusmiesten mielipiteitä. Osalle ruoka maistuu, mutta mukaan mahtuu raumalaisesta Eetu Rauhalasta myös niitä, jotka viittaavat kintaalla kasvisaterioille. –  Olen nähnyt niitäkin tapauksia, että kasvisruokapäivinä kävellään tarjottimen kanssa linjaston läpi ottamatta ruokaa. Sitten illalla on tilattu esimerkiksi pizzaa. Itse pyrin aina vähintään maistamaan ruokaa. Yleensä kasvisruoka maistuu itselleni siinä missä muutkin, toteaa heinäkuussa palvelukseen astunut Rauhala. Kaikkiruokaiseksi tunnustautuvalla Rauhala suhtautui ennakkoluuloisesti varusmiespalveluksessa tarjottavaan ruokaan. Ruoka on kuitenkin yllättänyt hänet, positiivisesti. – Mielestäni se on oikein hyvää. Oletin tänne tullessa, että ruoka olisi samanlaista kun koulussa, mutta olin väärässä: ruoka täällä on paljon parempaa. Ainakaan minulla ei ole mitään valittamista. Varusmiesten muonituksesta vastaavan Leijona Cateringin viestintäpäällikön Suvi Pitkäsen mukaan ruokalistoilla on kaksi kasvisruoka-ateriaa viikossa eri päivinä. Varuskunnissa ei siis ole kokonaisia kasvisruokapäiviä. Hänen mukaansa varusmiehiltä kerätään säännöllisesti palautetta ruuasta. Erillisiä tyytyväisyyskyselyitä ei ole kuitenkaan kasvisruuasta tehty. –  Kasvisruokaa syövät varusmiehet antavat samalla tavalla palautetta kuin muutkin. Kasvisruuasta tulee hyviä ja kehittäviä palautteita aivan kuten liha- ja kalaruuistakin. –  Kasvisruokailijoiden määrä vaihtelee merkittävästi varuskunnittain ja saapumiserittäin. Osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosien aikana, summaa Pitkänen. Asenteet kasvisruokaan ovat viime vuosien aikana muuttuneet. Etenkin nuoriso suosii entistä enemmän lihatonta ruokavaliota. Tilastokeskuksen vuoden 2016 kotitalouksien kulutustutkimuksen mukaan lihatonta ruokavaliota noudatti 17– 24-vuotiaista hieman vajaat 18 prosenttia. Edellisessä, vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa saman ikäryhmän lukema oli noin 9 prosenttia. Kaikille kasvisruoka ei kuitenkaan vieläkään maistu. Leijona Cateringin Pitkänen pitää kasvisruuasta keskustelua positiivisena asiana. –  Mielipiteitä on varmasti yhtä monta kuin meitä suomalaisiakin. Pidämme kasvisruuan ympärillä käytävää monipuolista keskustelua hyvänä. Kasvisruuan ravitsevuus on täysin verrattavissa mihin tahansa muuhun ruokavalioon. Hän uskoo, että kasvisruoka on tulevaisuudessa aiempaa isompi osa normaaleja ruokailutottumuksia ja ruokakulttuuria.