Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yhdessä yössä huomion keskipisteeksi – pääministeri Sanna Marin kertoo erikoishaastattelussa, miltä on tuntunut elämän muuttuminen ja nousu vallan huipulle: ”En ole hyppinyt riemusta”

Pian satavuotias Pyynikin graniittinen näkötorni on pääministeri Sanna Marinille (sd.) rakas miljöö. Hänen 2-vuotias Emma -tyttärensä kipitti kesällä tornia ympäri ja lumoutui vastapaistetuista munkeista. Äiti juoksi lapsensa perässä, eikä voinut kuvitella olevansa alle puolen vuoden päästä Suomen historian kahdeksas sosialidemokraattinen pääministeri. Pyynikiltä avautuu sumuinen maisema Pyhäjärven yli Pirkkalan rannoille. Seurakunnan Pihlajaniemen saunalla eli Pihliksellä Marin vietti nuoruutensa tärkeitä hetkiä. – Olen syntyjäni Itä-Helsingistä, Vesalasta. Muutimme Pirkkalaan, kun täytin kahdeksan ja menin koulussa kakkosluokalle. En ole ollut nuorena poliittisesti aktiivinen. Olin tavallinen ja keskinkertainen oppilas. Melko kunnollinen. Olen toiminut seurakuntanuorena, ollut isosena riparilla ja koulussa muistaakseni tukioppilaanakin, Marin vastaa eksistentiaaliseen kysymykseen, kuka hän oikeastaan oli. Eksistentialismissa korostetaan ihmisen henkilökohtaisen kokemuksen ainutlaatuisuutta. Pihliksellä sauna lämmitettiin puilla ja pesuvesi otettiin järvestä. Rantalaiturilla Marin kavereineen istui pitkiä iltoja. Joku soitti kitaraa. Nuoret lauloivat. ”Olen aatteellinen ihminen ja erittäin vahvasti arvolähtöinen ihminen.” – Pirkkalassa lähestulkoon kaikki olivat mukana seurakunnan nuorisotoiminnassa, joka oli - ja on tietääkseni yhä - iso osa kunnan nuorten elämää. Se ei ole erityisen uskonnollispainotteista, vaan enemmänkin yhdessäoloa, ja tarjoaa nuorille paikkoja, joissa voi turvallisessa ympäristössä oleskella, pelata biljardia ja juoda kahvia. Pirkkala on ollut minulle hyvä ympäristö kasvaa, Marin kuvailee. Miehensä Markuksen kanssa hän alkoi seurustella täyttäessään 18 vuotta. Valmistuttuaan lukiosta ja kauppiksesta he muuttivat Tampereelle, Hatanpään valtatielle. Siitä lähtien Marin on viihtynyt Pyhäjärven pohjoisrannalla. Joulun pyhinä perhe pohtii muuttamista pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan. Pääministerin silmät loistavat, kun hän kertoo joulusta. – Olen iloinen siitä, että minulla on joululoma. Näillä näkymin pystyisin pitämään sitä tammikuun alkuun saakka. Palaisin töihin vasta loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta. – Mutta sitähän ei ikinä tiedä näissä tehtävissä, joutuuko töihin. Ainakin olen varannut kaksi viikkoa vapaata perheen kanssa, mikä on itselleni tärkeää, kun olen joutunut tekemään pitkiä työpäiviä ja olemaan poissa kotoa. Muutto Kesärantaan? Kesärannassa tytär ja mies olisivat joka päivä pääministeriä lähellä. Marin arvioi, että muutto voisi tapahtua ehkä kesällä. Silloin se tapahtuisi Emman päivähoidon ehdoilla. – Olemme Kesärantaan muuttamisesta keskustelleet. Joulunpyhinä mietimme perheen käytännön asioita, kuten asumista. Emma on päivähoidossa Tampereella. Jos muutamme perheenä Helsinkiin, hänelle pitäisi sieltä päivähoitopaikka järjestyä. Tiedän, miten hankalaa isoista kaupungeista on saada päivähoitopaikkoja. Se voi olla, että joka tapauksessa Emman päiväkodin vaihtaminen menee syksyn paikkahakuihin, Marin sanoo. Pääministeri painottaa, että hän haluaa tyttärensä käyvän päiväkodissa - nauttivan samoista pohjoismaisen hyvinvointivaltion palveluista kuin äitinsäkin 1980- ja 1990-luvuilla. "Sokki meille kaikille" Kesäranta, alkujaan Bjälbo, valmistui vuonna 1873 Meilahteen arkkitehti Frans Ludvig Caloniuksen huvilaksi. Vuodesta 1904 alkaen se on ollut pääministereiden käytössä, aluksi siis kenraalikuvernöörien. Valta asuu Kesärannan huoneissa, mutta puisen huvilan haltijat vaihtuvat. Kukin pitää valtaa hetken, vuorollaan. – Toivoin viimeiseen asti, että Antti (Rinne) ja Katri (Kulmuni) olisivat saaneet asian sovittua, Marin viittaa siihen, että hän nousi pääministeriksi hallituskriisin seurauksena. Omia ajatuksiaan Marin pääsee käsittelemään joululomallaan. – On ollut sen verran kiireistä, että en ole ehtinyt hirveästi ajatella omia tuntemuksiani tai tunteitani pääministerin tehtävään liittyen. Hallituksen tiedonantokeskustelussa istuin ministeriaitiossa pääministerin paikalla, katsoin eduskuntasalia ja ajattelin, että miten tässä näin kävi, hän kertoo. – Onhan tämä ollut itsellenikin monella tavalla järkytys, siis se, että hallitus on ajautunut kriisiin ja Antti Rinteen hallitus joutunut eroamaan ja ollaan muodostettu uusi hallitus ja olen aloittanut sen pääministerinä. Se oli meille kaikille sokki, Marin kiteyttää tapahtumat viidellä sanalla. Politiikkaan Marin halusi vaikuttaakseen asioihin. Siksi hän oli valmis pääministeriksi. Sattumapääministeri hän ei ole. Tammikuun 26. päivänä Marin oli pukeutunut punaiseen mekkoon ja piti sdp:n kampanja-avauksessa palavasieluisen puheen. Marinille taputettiin helsinkiläisessä hotellissa spontaanisti seisaaltaan. Paikalla oli suurin osa sdp:n puoluevaltuutetuista. Kampanja-avauksen illallisella useampikin demari kävi kuiskaamassa, että lavalla oli nähty tuleva pääministeri. Kaikkiin lapsilisiin korotuksia Yksi pääministeri Marinin tavoitteista on lisätä perheille kohdennettuja palveluja ja tulonsiirtoja. Eläkkeiden rahoituspohja on romahtamassa. Eläketurvakeskus ETK:n laskelman mukaan riittäisi, että syntyvyys palaisi vuoden 2012 tasolle. Silloin Suomessa syntyi 59 493 vauvaa. Vain kuudessa vuodessa syntyvyys on romahtanut: viime vuonna syntyi enää 47 577 lasta. Pääministeri on valmis keskustelemaan hallituksessa siitä, että kaikkia lapsilisiä korotettaisiin tuntuvasti. Siten valtio tukisi perheitä ja asialla voisi olla vaikutusta myös syntyvyyteen. – Lapsilisien korottaminen on kysymys, josta voidaan keskustella hallituksen sisällä. En lupaa tai sano vielä mitään, koska asia pitää ensin hallituksen kesken puida, Marin sanoo. Lapsilisän määrä neljännestä ja sitä seuraavasta lapsesta nousee vuonna 2020 kymmenellä eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajakorotus nousee niin ikään. Marinia harmittaa, että hallituskriisin yhteydessä on syntynyt hänen mielestään virheellisiä mielikuvia Rinteen hallituksen saamattomuudesta. – Subjektiivinen kokopäiväinen päivähoito-oikeus palautuu kaikille lapsille. Se on merkittävä asia ja helpottaa myös vanhempien työllistymistä. Lisäksi päivähoidon ryhmäkoot pienenevät. Tiedämme, että lasten vanhemmat pohtivat paljon, onko varhaiskasvatus tarpeeksi laadukasta ja uskaltavatko he laittaa lapsensa päivähoitoon. Ryhmäkoot vaikuttavat pohdinnan lopputulokseen. Tekoja on jo tehty tänä syksynä, Marin huomauttaa. Perinteet tärkeitä Yhteisöllisyys on Pirkkalan ja Tampereen kasvatille tärkeää, samoin perinteet. Joulukuusi on haettava Tammelantorilta. Siellä vanhemmat ihmiset kuulemma huomauttavat, jos pääministerillä ei ole pipoa. Aikuisuudessa on Marinin mielestä hyvää se, kun voi vetää lämpimän villapipon korviensa suojaksi, eikä tarvitse murehtia, miltä näyttää. Suvaitsevaisuutta hän oppi sateenkaariperheessä kasvaessaan - ja nuorena seurakunnassa. Kirkkoon Marin ei kuulu, mutta siihen liittyy tarina, jonka hän haluaa neljäntenä adventtisunnuntaina kertoa. Marin ei ole varsinaisesti eronnut kirkosta. – Siinähän kävi niin, että minä luulin kuuluneeni kirkkoon. Kävin 15-vuotiaana rippikoulun ja olin aktiivinen seurakuntanuori. Minut olisi silloin pitänyt liittää kirkkoon, mutta seurakunnassa oli tapahtunut jokin paperiongelma, eikä minua ollut ikinä liitetty kirkon jäseneksi. Asia selvisi Marinille vasta aikuisena, kun hän yritti äänestää Tampereella seurakuntavaaleissa. – Nimeäni ei löytynyt listoilta. Soitin Pirkkalaan, ja selvisi, että minua ei ollut koskaan liitetty seurakunnan jäseneksi. En ole eronnut kirkosta, koska en ole kuulunut kirkkoon. En kuulunut lapsena kirkkoon, koska äitini ei ollut sen jäsen. Minut on kuitenkin kastettu ja olen käynyt rippikoulun. Tämä oli yllätys, myös rippikoulupapilleni, Marin kertoo. Eutanasian mahdollisuus Syöpään menehtynyt sdp:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta siunattiin lauantaina. Raaseporilaisen puoliso toivoi julkisuudessa, että Suomessa olisi mahdollisuus eutanasiaan. Pääministeri Marin kertoo kannattavansa armokuoleman mahdollisuutta. – Olen pitkään ollut sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla eutanasialainsäädäntö. Pitää kuunnella ihmisiä, jotka ovat parantumattomasti sairaita ja joilla on kipuja ja jotka toivovat, että heillä olisi oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan. Mielestäni heidän tahtoaan pitäisi kunnioittaa. Hyvä saattohoito ja mahdollisuus eutanasiaan eivät sulje toisiaan pois. Molempia tarvitaan, Marin korostaa. Kolme päivää ennen tammikuista vaalikampanjan avausta Feldt-Ranta kertoi Marinille syöpänsä uusiutuneen. Samoihin aikoihin Marin oli saanut tietää, että puheenjohtaja Rinne oli käynyt lähellä kuolemaa Espanjan-lomallaan, eikä puoluejohtajan toipumisesta ollut takeita. Marinin, 33-vuotiaan pienen lapsen äidin, oli astuttava esiin. ”Olen pitkään ollut sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla eutanasialainsäädäntö.” – Maarit soitti minulle keskiviikkoiltana, että tilanne on vakava, eikä hän palaa enää töihin. Hetki oli henkisesti raskas itselleni ja puoluejohdolle. Siitä huolimatta kampanja-avauksessa ei ollut lamaantunut ja surumielinen tunnelma, vaan ihmisten taistelutahto oli noussut. Päätimme voittaa vaikeuksista huolimatta, Marin kuvailee. Häntä itseään pidetään palavasieluisena esiintyjänä. Kukaan ei ole tamperelaista valmentanut, eikä hän itse ole harjoitellut esiintymistä peilin edessä. Pääministerin tehtävänä on Marinin mielestä luoda toivoa ja uskoa. – Aidosti välitän asioista, joista puhun. Olen aatteellinen ihminen ja erittäin vahvasti arvolähtöinen ihminen. Asiat ovat minulle tärkeitä, ja varmasti aitous heijastuu esiintymisestäni ja puheistani. Siinä ei ole mitään opeteltua. En ole käynyt esiintymiskoulutuksissa, enkä muutenkaan ole jaksanut nähdä hirveästi vaivaa sen eteen. Marin nousi kansanedustajaksi keväällä 2015. Siitä lähtien hänellä on ollut avustajia. Kukaan heistä ei ole ollut puheenkirjoittaja, sillä Marin haluaa puhua mieluiten ilman paperia. Ministerinä asiaan on ollut pakko tottua. – Kaikkein mieluiten puhun ihmisille ilman paperia ja ilman kirjoitettuja puheita, koska silloin puhun ihmisille suoraan sen, minkä haluan sanoa, enkä ajattele sitä, millä sanamuodoilla itseäni ilmaisen. Sdp:n puoluevaltuustossa toisena adventtina pidetty pääministeriehdokkaan puhe oli kirjoitettu. Pitkään asiaa harkittuaan Marin päätyi kirjoittamaan puheen kokouspäivän aamuna. Marin noussee sdp:n puheenjohtajaksi ensi kesäkuussa Tampereella. Kun puhe kääntyy siihen, mitkä ovat Marinin tavoitteita ja unelmia 2020-luvulla, pääministeri painottaa, ettei esimerkiksi Forssan ohjelma ollut vuonna 1903 kenenkään sosiaalidemokraatin henkilökohtainen utopia, vaan siihen oli kirjattu laajan liikkeen tavoitteet. Alkavan vuosikymmenen tärkeimmäksi asiaksi Marin nimeää ilmastomuutoksen pysäyttämisen. Pyynikinharjua syleilee vettä tihkuva sumu, eikä lumesta ja sen tuomasta valosta ole tietoa. Thunberg inspiroi Glögi ja nuorten ilmastoliike lämmittävät Marinin mieltä. Greta Thunbergia katsoessaan Marin kertoo ajattelevansa liikettä, ei niinkään yhtä ruotsalaista lukiolaista. – Hän on ilmastoliikkeen kasvot. Hän on inspiroiva henkilö sen takia, mitä hän edustaa, ei sen takia, kuka hän on. Hän on siinä oikealla asialla, että meidän pitää tehdä enemmän ja nopeammin. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja siitä, onko meillä maapallo, jolla voi elää ihmisarvoista ja hyvää elämää, Suomen pääministeri painottaa. Hallitus on saanut YK:n pääsihteeriltä kiitosta tavoitteestaan tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Osana tavoitetta on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. ”Ilmastokysymyksestä keskustellaan liikaa yksilöiden ja kulutusvalintojen kautta.” – Jotta isossa tavoitteessa onnistutaan, meidän pitää vähentää päästöjämme ja vahvistaa hiilinielujamme. Asetin liikenne- ja viestintäministerinä työryhmän tekemään tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen siirtymiseksi, Marin kertoo. Pääministeri ei syö joulukinkkua, koska on kasvissyöjä. Silti häntä harmittaa ilmastokeskustelun yksinkertaistaminen yksilöiden kulutusvalintoihin. – Emma on meidän perheemme joulukinkun ystävä, Marin hymyilee. – Ilmastokysymyksestä keskustellaan liikaa yksilöiden ja kulutusvalintojen kautta. Niillä on merkitystä, mutta tarvitsemme ennen muuta rakenteellisia uudistuksia, jotta siirtymä ilmastokestävään yhteiskuntaan on aidosti mahdollinen. Sen sijaan, että keskustelemme siitä, voivatko suomalaiset syödä joulukinkkua vai eivät, meidän pitää keskustella siitä, millä tavalla yhteiskunnassa luovutaan fossiilisista polttoaineista seuraavien vuosikymmenien aikana, Marin korostaa. Fossiilisista luovuttava Marinin asettaman työryhmän työ päättyy ensi syksynä. Sen jälkeen on pääministerin mukaan päätösten aika. – Liikenteessä, kuten yhteiskunnassa muutenkin, fossiilisista polttoaineista luopuminen on kaikkein keskeisin toimi. Päästöt pääosin syntyvät niiden käytöstä. Päätöksiä tehdään varmasti syksyllä 2020, kun työryhmä on työnsä luovuttanut. Toivon, että sieltä tulee konkreettisia ja kunnianhimoisia esityksiä, joista hallitus sitten tekee linjauksia, Marin sanoo. Lokakuussa Aalto-yliopiston tutkijat esittivät Suomeen fossiilisten polttoaineiden myyntilupajärjestelmää. Toteutuessaan esitys mullistaisi suomalaisen bensakaupan ja varmistaisi hallituksen ja EU:n asettaman päästövähennystavoitteen täyttymisen. Hirveä parkuhan tutkijoiden laskelmista syntyi. He olivat tehneet tutkimuksensa ministeriön tilauksesta. – Raporttia ei sivuutettu, vaikka niin uutisoitiin. Raportti on osana työtä ja sitä hyödynnetään, kun tehdään fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Asioita monesti halutaan asetella vastakkain ja yksinkertaistaa. Pääministeri huomauttaa, että hallitus ei pysty tekemään Suomesta hiilineutraalia neljässä vuodessa eikä ole sitoutunut siihen. Edessä aukeaa polku kohti vuotta 2035. Marin kokee vahvasti, että kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on suomalaisten enemmistön tuki. ”Hallituksen työtä ei voi arvioida muutaman kuukauden sykleissä tai kvartaaleittain” – Viime vaalikaudella kaikki eduskuntapuolueet äänestivät Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimisen puolesta. Suomi ja Eurooppa voivat näyttää johtajuutta ilmastotoimissa. Jokaisen maailman maan pitää tehdä osansa, myös Suomen, jotta ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, pääministeri korostaa kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Vuosina 2020-2023 hallituksen pitää Marinin mukaan laittaa liikkeelle paljon asioita, jotka konkretisoituvat myöhemmin. – Helmikuun alussa järjestämme hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kanssa yön yli seminaarin, jossa käymme läpi ilmastotavoitteet ja toimien riittävyyden. Aika, jota elämme, on luonteeltaan kärsimätön: neljän vuoden hallitustyö pitäisi tehdä parissa kuukaudessa, vaikka se on mahdotonta. Hallituksen työtä ei voi arvioida muutaman kuukauden sykleissä tai kvartaaleittain, Marin sanoo. ”En ole hyppinyt riemusta” Marinista itsestään tuli yhdessä yössä kansainvälisesti kuuluisa. Hänestä julkaistiin satoja tai tuhansia kirjoituksia ja kuvia ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Kukaan ei tiedä niiden tarkkaa määrää. Saksalainen Berliner Morgenpost otsikoi juttunsa kahdella sanalla: Finnische Vorbilder. Lehti kertoi neljästä rouvasta, jotka toisivat politiikkaan uuden tyylin. Pari miestäkin Marinin hallitukseen kuulemma mahtuu. ”Ein paar Männer gibt es auch im Kabinett”, berliiniläisille kerrottiin Suomen tapahtumista. ”Ei huomio herätä minussa ajatuksia. Olen keskittynyt asioiden hoitamiseen.” – Politiikka on näyttäytynyt pitkään - ja näyttäytyy maailmalla edelleen - miehisenä. Kun tähän on tullut Suomessa muutos, se on poikkeuksellista. Sen takia siitä uutisoidaan. Marin ei juttuja ole liiemmin lukenut. – Ei huomio herätä minussa ajatuksia. Olen keskittynyt asioiden hoitamiseen. Sitä voi olla vaikea uskoa. Ihmiset ovat erilaisia. Niissä hetkissä, joissa monet ehkä kokevat iloa tai riemua omasta menestymisestään, itse ajattelen sitä, kuinka paljon työtä on tehtävänä ja mitä vaikeuksia on myös edessä, Marin sanoo. Pääministeri katsoo silmiin. Hän painottaa tarkoittavansa sitä, mitä sanoo. Pienen lapsen äidille pääministeriys ei edusta glamouria. – En ole hyppinyt riemusta. Emma on kaksivuotias, ja haluan olla mahdollisimman paljon hänen kanssaan. Minulle tämä on työ. Jouluna elokuviin Aattoiltana Marin aikoo lämmittää ison kattilallisen glögiä ja istahtaa kotisohvalleen Kalevan kaupunginosassa Tampereella. – Tamperelaiset ovat tavallisia ihmisiä. Kotitalossamme asuu kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä. Tampereella voin mennä perheeni kanssa Prismaan ostoksille ja olla tavallinen, Marin kuvailee. Arki. Siitä Marin toivoo voivansa pitää edes rahtusen kiinni. Aattona tyttären kanssa on tarkoitus katsoa jokin lasten jouluelokuva. Miehensä Markuksen hän aikoo viedä Tähtien sota -elokuvaan. – Sille voi hymyillä, että turvamiehille varataan myös paikat ja popcornit.