Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Pohjoismaiden kannattaisi aloittaa kantaverkkojen yhteistyö – voisi halventaa kalliita sähkön siirtohintoja

Sähkön siirtoon käytettävien kantaverkkojen toiminta keskittyy liiaksi omaan maahan, ilmenee torstaiaamuna julkaistusta konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryn selvityksestä, jonka energiayhtiö Fortum tilasi. Kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva energiayhtiö Fortum toivoo, että sähköä siirtävät kantaverkkoyhtiöt tekisivät enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Fortumin mukaan yhteistyö olisi hyväksi meneillään olevalle energiamurrokselle ja halventaisi pitkällä tähtäimellä sähkön siirtohintoja. Kantaverkkojen yhteistyön vauhdittamiseksi Fortum tilasi konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryltä laajan raportin yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden tilasta ja tulevaisuudesta. Raportti esiteltiin torstaiaamuna Helsingissä. Fortumin sähkökaupasta ja tuotannonohjauksesta vastaava johtaja Simon-Erik Ollus sanoo, että energiayhtiön tavoitteena on nostaa kantaverkkoyhteistyön tiivistäminen poliittiseen keskusteluun kaikissa Pohjoismaissa. Olluksen mukaan Pöyryn raportista käy ilmi, että kantaverkkoyhtiöt Pohjoismaissa ovat hyvin erilaisia. Osa on kaupallisia yhtiöitä ja osa ministeriöiden osastoja ja yhtiöiden ohjaus, valvonta ja hinnoittelu poikkeavat paljon tosistaan. Suomessa sähkön siirrosta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oy. – Kantaverkkoyhtiöt optimoivat kansallista kokonaisuutta, kun tarkoituksenmukaista olisi harmonisoida Pohjoismainen sähköjärjestelmä. Yhteistyö pienentäisi hiilijalanjälkeä Kantaverkkoyhtiöiden tiiviimpi yhteistyö Pohjoismassa kannattaisi ennen kaikkea siksi, että se auttaisi saavuttamaan hiilineutraalisuuden tavoitteet. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä, Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmassa Suomen hiilineutraalisuuden tavoite on asetettu vuoteen 2035. Energiamurroksessa tuuli- ja vesivoiman osuus kasvaa, mutta sen siirtämiseen on rakennettava uutta siirtokapasiteettia. Tuulivoimaa tuotetaan enemmän pohjoisessa, mutta kuluttajat ovat etelässä. Olluksen mukaan Pohjoismaihin ja Baltiaan tarvittaisiin sähkön siirtoon useita uusia kaapeliyhteyksiä. Rakenteilla on parhaillaan vain yksi uusi yhteys Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille. Tehokkaaseen yhteistyöhön tarvittaisiin toinen uusi yhteys Suomen ja Ruotsin välille, Uumajasta Vaasaan tai Poriin. Lisäksi kaapeleita pitäisi rakentaa Etelä-Ruotsista Osloon, Pohjois-Ruotsista Pohjois-Norjaan, Suomen ja Viron välille ja Latvian ja Viron välille. – Muita hankkeita kuin Suomen ja Ruotsin välille tulevia kaapeleita ei viedä vakavasti eteenpäin, Ollus sanoo. Lyhyellä aikavälillä siirtohinta voisi nousta Kantaverkkoyhtiöt eivät ole olleet halukkaita isoihin rajat ylittäviin investointeihin, koska toimintaa ohjataan varsin kansallisesti ja optimoidaan lyhyellä aikavälillä. Sähkön siirtohintoja arvostellaan laajasti kaikissa Pohjoismaissa. Myös Suomessa kalliit sähkön siirtohinnat närästävät kuluttajia, kun varsinainen sähkön hinta on pysynyt melko vakaana. – Lyhyellä aikavälillä sähkön siirtohinta voi joillakin alueilla nousta, jos rakennetaan uusia kaapeliyhteyksiä. Pitkällä ajalla hinnat laskevat, Fortumin Ollus vakuuttaa. Hänen mielestään kantaverkkoyhtiöt voisivat käyttää niin sanottuja pullonkaulatuloja uuden siirtokapasiteetin rakentamiseen. Pullonkaulatuloja syntyy, kun siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen ja pullonkaulat kertovat missä on suurin tarve verkkovahvistuksille. Ollus muistuttaa, että pohjoismaisesta markkinasta ja yhteistyöstä on ollut myös hyötyä. Jos Suomi ei olisi ollut mukana pohjoismaisessa Nordpool -sähköpörssissä, niin Suomi olisi maksanut sähköstään noin miljardi euroa enemmän vuodessa. Suomalaiset sähkönkuluttajat ovat hyötyneet noin 25 miljardia euroa Nordpoolin toiminnasta. Sähköpörssissä hinta muodostuu jokaiselle vuorokauden tunnille erikseen.