Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronakriisissä hyväksi havaittuja toimintamalleja voidaan hyödyntää myös normaalioloissa

Koronaviruspandemia pysäytti ihmiset. Pysähdys oli niin totaalinen, että sen kerrottiin näkyvän jopa maapallon tärinässä. Koteihin eristäytyminen ja etätyön voimakas lisääntyminen ovat vähentäneet huomattavasti liikennettä ja siitä syntyviä päästöjä. Monissa suurkaupungeissa ilma on kirkastunut. Eläimet ovat aistineet pakokaasuista puhdistuneen hengitysilman ja vallanneet Euroopan suurkaupunkien keskustoja. Esimerkiksi Barcelonassa on tavattu villisikoja. Liikenteen vähenemisen ilmastovaikutuksetkin ovat merkittäviä. Maailman hiilidioksidipäästöjen on arvioitu laskevan kriisin seurauksena noin kuusi prosenttia viime vuoteen verrattuna. Pandemialla on siis ollut myös ekologisia vaikutuksia terveydellisten vaikutusten lisäksi. Terveysvaikutuksetkaan eivät ole olleet kaikilta osin negatiivisia. Etätyö on mahdollistanut monille sisäilmaoireista työpaikoilla tai kouluissa kärsineille terveellisen työympäristön kuluneen kevään ja kesän aikana. Työmatkoihin aiemmin kuluneen ajan ihmiset ovat voineet käyttää esimerkiksi pidempiin yöuniin. Voisiko tästä kriisistä syntyä pysyvämpiäkin muutoksia työn tekemisen tapoihin? Hyväksi havaittuja toimintamalleja voidaan hyödyntää myös normaalioloissa. Esimerkiksi samaa työpistettä toimistoissa voisi jatkossa käyttää kaksikin työntekijää, jos kaikki työskentelisivät osan työajastaan etänä kotona. Kouluissa joitakin oppiaineita voisi varmasti jatkossakin opettaa etänä. Ehkä osa liikuntatunneistakin voisi olla omatoimisia, joissa liikuntasuoritus kuvataan kännykällä opettajalle. Sähköiset oppimisalustat mahdollistavat etäopetuksen monissa muissakin oppiaineissa. Talousahdingossa kärvistelevät kaupungit ja kunnat voivat hakea näin säästöjä tilojen käyttökuluista ja vuokrista. Ympäristö kiittää, kun liikenteestä syntyvät päästöt vähenevät. Sisäilmaoireista kouluissa ja toimistoissa kärsivät oppilaat ja työntekijät pystyvät elämään terveempinä arkeaan. Sairauspoissaolot ja terveydenhuollon kuormitus vähenee. Koronarajoitukset antoivat meille yllättäen ratkaisuja useisiin ongelmiin. Tämä ei silti tarkoita sitä, että ilmastopäästöjen tai sisäilmaongelmien eteen ei enää tarvitsisi tehdä mitään muuta. Viimeistään nyt, kun Porissa suunnitellaan yhteisvirastoa Teljäntorille ja rakennetaan uusia kouluja pahoista sisäilmaongelmista kärsivien tilalle, pitäisi miettiä tarkoin, millaisilla toimilla näistä tehdään ekologisia ja energiatehokkaita turvaten myös terveellinen sisäilma rakennusten käyttäjille. Säästöjä ei pidä hakea näistä tinkimällä. Korona pysäytti meidät, mutta muuttaako se myös toimintamme ympäristölle kestävämmäksi? Minna Haavisto kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen (vihr.), Pori Krista Virtanen-Olejniczak sivistyslautakunnan varajäsen (vihr.), Pori