Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vuosi aikaa olympialaisiin – Tokion lisäksi kiire voi tulla Pekingin talvikisojakin ajatellen: ”Tietyn ikäluokan urheilijat menettäisivät parhaan tai jopa ainoan mahdollisuutensa olla kisoissa”

Kuluvan viikon piti olla eräs urheiluvuoden odotetuimmista. Kalenteriin oli merkitty Tokion olympialaisten avajaiset ja ensimmäinen kisaviikonloppu. Urheilijoiden kunnonajoituksen piti lähestyä huippuaan ja penkkiurheilijoiden olla valmiina testaamaan istumalihastensa kestävyyttä ruutujen ääressä. Koronaviruspandemian takia urheilumaailmakin joutui laittamaan alkuvuoden aikana suunnitelmansa uusiksi. Niinpä 23. heinäkuuta vuonna 2020 ei ole olympialaisten avajaisten aattopäivä vaan päivämäärä, josta on vuosi kisojen alkuun. Tai ainakin pitäisi olla. Tokion olympialaisten toteutumisen osalta sanat ”ehkä” ja ”jos” ovat vielä aktiivisessa käytössä. Pandemian eteneminen maailmalla ja rokotekehityksen aikataulu ovat keskeisessä osassa, kun ratkaistaan sitä, saadaanko kisoja pidettyä lainkaan. Suomen suurlähetystön kaupallisen osaston johtajana ja Business Finlandin maajohtajana Tokiossa työskentelevä Pekka Laitinen on seurannut kisoihin liittyvää keskustelua Japanissa. Laitinen sanoo, että Japanissakin ilmapiiri on muuttunut koronaviruspandemian aikana. Tällä hetkellä ihmiset haluavat välttää massatapahtumia. Laitinen kertoo Japan Timesin julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan vain 23,9 prosenttia japanilaisista haluaa pitää olympialaiset suunnitellusti ensi vuonna. 36,4 prosenttia kannatti siirtoa yhä eteenpäin ja perumisen kannalla oli 33,7 prosenttia. Loput eivät kertoneet kantaansa. Lukuja voi lukea kahdella tapaa: yhtäältä ensi kesän kisoille ei löydy tukea, mutta toisaalta ehdotonta perumisvaadettakaan ei tueta enemmistön voimin. Kansainvälinen olympiakomitea on ilmoittanut, että siirtäminen ensi kesästä eteenpäin ei enää onnistu. Sairastuneista suuri osa 20–30-vuotiaita Laitinen uskoo, että jonkin verran galluplukuihin vaikuttaa se, että tautitapausten määrä oli nousussa gallupin teon aikoihin. Tokion alueella päivittäiset tautitapaukset ovat viime aikoina olleet 200:n molemmin puolin. Hän kertoo, että testejä on tehty kootusti yöelämän keskuksissa, joissa yökerhojen työntekijöitä ja asiakkaita on laitettu testeihin. Suuri osa tapauksista on löydetty 20–30-vuotiailta, mistä myös Japan Times on kertonut. Joukossa on ollut paljon lieväoireisia ja oireettomia. –  Kun ikäjakauma on tällainen, on riski, että tartunnan saaneet ovat aktiivisimpia liikkumaan. Siksi pelätään, että tilanne saattaa pahentua”, Laitinen kertoo Japanissa käydystä keskustelusta. Toistaiseksi Japanin tartuntojen määrä on silti vähäinen. 127 miljoonan asukkaan maassa on reilut 25 000 havaittua tautitapausta. Tiukkojen maahantulosäädösten vuoksi tällä hetkellä ei ole odotettavissa, että ulkomailta tulisi uusia ryppäitä koronavirusta. Laitinen kertoo, että Japaniin ei tällä hetkellä pääse kuin erikoisluvalla ja erikoisviisumilla. Maahantulokiellossa on valtaosa maailman maista. Näistä maista tulevat Japanin kansalaisetkin joutuvat karanteeniin kotimaahan palatessaan. –  Niistä maista ei ole suoria lentoja, jotka eivät ole sallittuja. Jos joutuu vaihtamaan konetta, joutuu automaattisesti maahantulokieltoon, koska se katsotaan siitä, mistä kone on viimeksi lähtenyt. Periaatteessa turistimatkalle ei pääse mistään. Kyodo News kertoi, että toukokuussa Japaniin saapui vain 1 700 ulkomaalaista vierailijaa. Huhtikuussa lukema oli 2 900 ja kesäkuussa 2 600 vierailijaa. Kaikki lukemat ovat historian pienimpiä siitä lähtien, kun tilastoja alettiin pitää vuonna 1964. Laskua normaalista on 99,9 prosenttia, eli tulijoita on yksi tuhannesta verrattuna normaalitilanteeseen. Vuonna 2016 Rion olympialaisissa pelkästään kilpailijoita oli 11 238, jonka lisäksi ulkomailta saapui esimerkiksi joukkueiden toimihenkilöitä ja median edustajia. Vaikka kisaturistien määrää rajoitettaisiin, Japanin pitää osallistujien ja töihin tulevien ihmisten takia olla valmis ottamaan moninkertainen määrä maahan tulijoita kisojen aikana. Eikä kyse ole vain Japanista. Neljä vuotta sitten Rion kisoihin osallistui 207 maata, joten kisoihin saapuvien maiden joukkoon mahtuu myös koko ensi vuoden koronavirustilanteiden kirjo. Japanissa käydyssä julkisessa keskustelussa esimerkiksi karanteenimahdollisuudesta ei Laitisen mukaan ole juuri puhuttu. Hän kertoo, että eräänlaiseksi takarajaksi päätöstenteossa kisojen mallista on noussut ensi vuoden tammikuu. –  Jos pandemiaa ei ole selätetty maailman mittakaavassa, ero kisojen järjestämismahdollisuuksissa on aika pieni. Tammikuun nosti esiin arvostettu lääketieteen asiantuntija Shinya Yamanaka . Yamanaka voitti lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 2012 solututkimusansioillaan. Hän on koronaviruksen leviämisen alettua omistanut kotisivunsa viruksesta tiedottamiselle, jotta koronaviruksesta olisi saatavilla paikkansa pitävää tietoa. Hän oli muutama viikko sitten televisiossa keskustelemassa Japanin pääministeri Shinzō Aben kanssa. Yamanaka sanoi, että jos tammikuussa ei ole rokotetta, niin kisoja ei voida normaalina järjestää. Se on aika, joka tarvitaan rokotteen valmistamiseen ja tehokkaaseen jakamiseen, Laitinen kertoo. Pekingin talvikisatkin voivat olla uhattuna Tokion kisojen ohella keskustelu on alkanut kääntyä myös vuoden 2022 Pekingin talvikisoihin. Pekingin kisojen on määrä alkaa 4. helmikuuta, alle puoli vuotta Tokion kisojen suunnitellun päättymispäivän jälkeen. Jos pandemia estää Tokion, kiire voi tulla myös Pekingissä. Pekingin kisojen koordinaatiokomissioon kuuluva Suomen Olympiakomitean entinen puheenjohtaja Risto Nieminen sanoo, että järjestelyissä on Pekingissä kuljettu tähän asti aikataulussa, mutta kaikki riippuu pandemiasta. –  Osallistujien ja kansakuntien määrä on talvikisoissa pienempi, mutta jos pandemiaa ei ole selätetty maailman mittakaavassa, ero kisojen järjestämismahdollisuuksissa on aika pieni, Nieminen sanoo. Niemisen mukaan toistaiseksi olympialiike etenee Tokion tilanne edellä. Olympialaisten väliin jääminen olisi historiallisesti harvinaista, mutta Niemisellä on vankka usko siihen, että olympialaisten tulevaisuus ei siitä vaarantuisi. –  Tuskin se kiinnostusta murtaa. Hankalampana pidän sitä urheilijoiden näkökulmasta. Tietyn ikäluokan urheilijat menettäisivät parhaan tai jopa ainoan mahdollisuutensa olla kisoissa. Heille se on ehkä isompi tappio kuin olympialiikkeelle.