Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronaepidemian kanssa käy, kuten aiempien kriisien kanssa –  Niistä tulee osa meidän arkeamme

Vaikka emme sitä enää oikein huomaa, on vuoden 2015 pakolaiskriisi edelleen keskuudessamme. Vastaanottokeskuksissa on edelleen viisi vuotta sitten Suomeen saapuneita, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä. Näin on esimerkiksi Liinaharjan vastaanottokeskuksessa Porissa, jossa asuvista lähes jokainen on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta on valittanut siitä (SK 18.82020). Viisi vuotta on pitkä aika. Liian pitkä siihen, että turvapaikkapäätös valitusprosesseineen saadaan aikaan. Ei ole kenenkään etu, että käsittelyyn kuluu näin paljon aikaa. Yhteiskunnan kannalta vuosiksi venyvä turvapaikkaprosessi on yksinkertaisesti tehotonta. Inhimilliseltä kannalta on kohtuutonta, että ihmisiä roikotetaan epävarmassa tilanteessa. Tällainen lisää lieveilmiöitä ja myös rikollisuutta, kun sitoutumista yhteiskuntaan ei tapahdu. Kaikki tämä on edelleen olemassa, vaikka käsissämme on uusi kriisi koronaepidemian vuoksi. Jonkinlaista historian ironiaa on havaittavissa siinä, että epidemian vuoksi rajat käytännössä laitettiin kiinni, vaikka sen ei pitänyt olla mahdollista. On erittäin todennäköistä, että koronaepidemian kanssa käy samalla tavalla kuin pakolaiskriisin. Asiasta tulee osa arkeamme, joka on olemassa, mutta siihen ei kiinnitetä kovin suurta huomiota. Suomalainen yhteiskunta osoittaa vahvuutensa ja oppii elämään myös koronaepidemian kanssa. Molemmat kriisit ovat osoittaneet, että lainsäädäntö ei ole ollut valmis tällaisiin historian murroskohtiin. Valtioneuvostolle on tullut yllätyksenä, että sen toimivalta epidemian torjumisessa ei kaikissa tapauksissa riitä. Suomalaisen oikeusvaltion vahvuus on ollut siinä, että puutteista huolimatta lakia on noudatettu. Lainsäädäntö ei voi olla olemassa vain hyviä aikoja varten. Toinen vahvuus löytyy siitä, että ongelmiin myös reagoidaan. Uusia lakialoitteita tehdään, jotta tulevaisuudessa osaisimme paremmin varautua erilaisiin kriiseihin. Kyseessä on merkki toimivasta yhteiskunnasta, joka kehittyy.