Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Lastensuojeluilmoitusten järkyttävä määrä on vanhempien syy – puutteellista kotikasvatusta eivät paikkaa edes poliisit

Heinäkuussa Porissa (SK 22.7.) ja Raumalla (SK 28.7.) kirjatut hälyttävän korkeat lastensuojeluilmoitusluvut konkretisoivat alaikäisten pahoinvoinnin vakavuuden. Ongelma on valtakunnallinen, mutta näkyy huolestuttavan kirkkaasti myös Satakunnassa. Porissa viikonlopun aikana tehdyt 80 ja Raumalla yhdessä yössä rekisteröidyt 50 lastensuojeluilmoitusta eivät ole seurausta poliisin valvonnan tehostumisesta vaan nuorten tarpeesta päihdyttää kehonsa pisteeseen, jossa oman olemassaolon unohtaa. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen uusimman selvityksen (kevät 2019) mukaan nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hyvinvointikeskus viittaa kuitenkin raportissaan väitöskirjatutkimukseen (Torikka 2017), jossa todetaan osan nuorista alkaneen yleisen suuntauksen vastaisesti juoda enemmän. Satakunnan karut lastensuojeluilmoitusmäärät ilmentävätkin juuri tätä trendiä – vaikka teini-ikäisten juominen on tilastollisesti vähentynyt, ääritapaukset lisääntyvät järkyttävää vauhtia. Moni aikuinen ei pidä korkeita lukuja yllätyksenä, koska virkavallan jalkautuessa nuorten joukkoon on "ilmiselvää", että ilmoituksia tehdään. Vanhempien välinpitämätön suhtautuminen alaikäisten alkoholinkäyttöön aiheuttaa säröjä nuorten kehitykseen ja häivyttää pois rajat, joita tasapainoiseksi ihmiseksi kasvu edellyttää. Lähtökohta ei voi olla se, että lastensuojeluilmoituksia tulee aina, kun poliisi liikkuu nuorten ajanviettopaikoissa. Yhteiskunnallinen itsestäänselvyys pitäisi puolestaan olla se, ettei sellaisia jouduta alaikäisistä tekemään. Yhtäkään. Tutkimukset kertovat, että alkoholin saatavuuden sijaan suurempi merkitys on vanhemmilla. Runsaasti päihteitä käyttävien kasvattajat ovat todennäköisimmin matalasti koulutettuja tai työttömiä. Ratkaisuja ongelmaan tulisikin hakea nykyistä voimakkaammin kodeista. Käyttäytymistä ohjaa geeniperimän ohella merkittävästi, jopa voimakkaammin, ympäristö. Kun nuorta saatetaan oikeaan suuntaan tiukasti mutta turvallisesti, ei houkutusta turruttautua alkoholiin ja huumeisiin tai murtua ryhmäpaineen alla synny. Puutteellista ja tunteetonta kotikasvatusta sen sijaan ei kyetä paikkaamaan edes poliiseilla tai järjestelmään kirjattavilla hälytysmerkeillä.