Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Huhtasaari: Kaksinaismoralismi rehottaa Euroopan unionissa

Erik Sallinen tuo varsin ivallisessa tekstissään (SK 6.8) näkemyksensä esiin EU:sta ja demokratian tilasta Unkarissa. Kansainvälisessä oikeudessa on hyvin vahva periaate siitä, että toisten valtioiden sisäisiin ja ulkoisiin asioihin ei tule puuttua. En myöskään tiedä, mistä Sallinen on saanut sellaista parempaa tietoa tulevaisuudesta, että Suomi ei tule ikinä hakemaan Nato-jäsenyyttä. Sallisella on hyvin naiivi käsitys siitä, miten Euroopan unioni ja miten unionin jäsenmaat noudattavat yhteisesti sovittuja sopimuksia. 2010-luvun alun eurokriisin ja maahanmuuttokriisin aikana monet keskeiset sopimukset rikottiin muun muassa koskien toisten euromaiden taloudellisen tukemisen kieltoa tai sitä, että turvapaikanhakijan on rekisteröidyttävä hakijaksi siinä jäsenmaassa, johon hän on ensimmäisenä saapunut. Jo 2000-luvun alussa Ranska ja Saksa olivat rikkoneet vakaus- ja kasvusopimuksen budjettialijäämä- ja velkasäännöksiä ja Ranska on jatkanut näiden rikkomista vielä tiukennettujen euroalueen sääntöjen jälkeenkin. EU on harjoittanut kurinpitotoimenpiteiden osalta niin maahanmuuton kuin euroalueen sääntöjen mukaan valikoivaa tuomitsemista. Kreikalle ei ole koitunut mitään sanktioita siitä, että se päästi sadat tuhannet ihmiset laittomasti eteenpäin alueeltaan Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin vuonna 2015. Unkari päinvastoin on nyt joutumassa rikkomusmenettelyn piiriin tiukan raja- ja turvapaikkapolitiikkaansa takia. Ranskaa ei ole kertaakaan rangaistu vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen jatkuvan rikkomisen takia, mutta Italian hallitus oli vähällä saada Euroopan komission langettamaan sakon itselleen, kun hallituksen alijäämätavoite ei ollut aivan täyttymässä. Perussuomalaiset suhtautuu vakavasti länsimaisen demokratian ja oikeusvaltion puolustamiseen Suomessa. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa Unkarin oikeusvaltion tilaan taas ovat hyvin rajalliset. EU:n monivuotisen budjettikehyksen sopimisessa vaaditaan jäsenvaltioiden yksimielisyys. Tällöin on selvää, ettei Unkari, Puola tai esimerkiksi Romania tule suostumaan siihen, että koheesiorahoitus linkitetään oikeusvaltion tilaan. Paras ratkaisu tähän tilanteeseen olisi ajaa alas koko tulonsiirtounioni. Ei ole mielekästä pyrkiä loputtomiin tasaamaan luonnollisia elintasoeroja EU:n sisällä siirtämällä miljardeja euroja vuosittain Länsi-Euroopasta Itä-Eurooppaan. Suomella ei ollut motivaatiota nostaa esille tilannetta Espanjassa, jossa on poliittisia vankeja tai Romaniaa, jossa sosiaalidemokraattinen hallinto on pyrkinyt laillistamaan korruption. Tämä johtuu siitä, että kyseisissä maissa ei ole kansallismielistä hallitusta. Nyt nousseesta oikeusvaltiokampanjasta tulee sellainen lemu, että Unkari on nostettu kepinnokkaan vain siksi, että se vastustaa EU-liittovaltiokehitystä ja massamaahanmuuttoa. Suomen edustajien tärkein tehtävä on edistää kansallista etua Suomessa ja maailmalla. Suomen rooli ei ole yrittää sanella muille kansoille sitä, miten he järjestävät yhteiskunnalliset olosuhteensa. Laura Huhtasaari europarlamentaarikko, PS